Nyt kun matkasta on jo tovi ja ollaan käsitelty omia fiiliksiä ja kokemuksia tuolta yhdessä ja erikseen sitä on tietyllä lailla vähän hämmentynyt kaikesta uudesta mitä tulikaan taas koettua. Tuntuu niin oudolta ajatella, että tuolla sitä tarvottiin laaksoon ja takas koululle ja nähtiin just niitä ihmisiä jotka ei oo ikinä poistuneet oman kylän ulkopuolelle. Vaikka yhteistä kieltä ei usein ollutkaan niin silti päästiin tutustumaan ja viettämään aikaa niiden maailman köyhimpien lasten kanssa ja moni sieltä jäi mieleen varmasti loppuelämäksi.
Olo täällä turvallisesti kotona tuommosen henkisesti rankan reissun jälkeen on suhteellisen voimaton. Tarjouduttiin ottamaan orpo tyttö keneen tuolla tutustuttiin meidän "avustuskohteeksi", mutta se ei valitettavasti onnistu. Tämän vuoksi lahjotetaan siis kuukausittain summa Pelastakaa lapsille ja onneksi tiedetään, että apu menee perille sitten sitä kautta. Vaikka asiat ovat tuolla tämän avustuksen (tavallaan sosiaaliturva) myötä suhteellisen hyvin, mielessä pyörii silti monta asiaa, mm. se, että tuo kylä missä aikaa vietettiin on surullisen kuuluisa ihmiskaupastaan, tyttöjä sieltä katoaa suhteessa eniten koko Nepalissa :/
Tänään on viimeinen KidsRock-konsertti klo 17 Helsingissä Kaapelitehtaalla, jossa esiintyy aikamoinen määrä artisteja ja taidetaanpa mekin olla paikalla :) Katso artistit täältä ja tule sinäkin paikalle tukemaan hyvää asiaa.
Jos et pääse paikalle, liity tekstarilahjoittajaksi:
Lähetä sana LAPSET numeroon 16499 (10€/kk)
Tuolle 10€:lla kuussa turvataan mm. juurikin niiden orpojen lasten koulunkäyntiä.
Namaste!
Kiitos siitä, että näinkin suositussa blogissa puhutte myös näistä asioista! Ihanaa vaihtelua:) Toivottavasti lukijat lukevat ja tutkivat tätä aihetta samalla intensiteetillä kuin muoti ja muita postauksia! Pienillä summilla voi saada aikaan ihmeitä Nepalissa! Toivoo Yksi Nepaliin täysin rakastunut
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista