Vietin viime viikon omaa lomaa, jossa päätin vältteleväni kaikkea työhön liittyvää. Onnistuin lomassa melkosen hyvin ja nyt onkin taas hyvä fiilis palata vähän töiden pariin.
Viime aikoina mun elämässä päätään on nostanut useinkin aihe nimeltä hyvinvointi. En ole kokenut voivani mitenkään erityisen hyvin. Olo on tuntunut jotenkin "tukkoiselta", en ole käynyt salilla hikoilemassa kesän aikana oikeastaan ollenkaan ja viikonloppuisin herkutellut oikein kunnolla.
Elin blogia edeltävinä vuosina täysin ilman hiilareita, ns. karppasin. Söin vain pakollisen määrän päivässä hiilareita ja tuolloin pienennyinkin pienessä ajassa todella paljon. Syy karppauksen aloittamiseen ei ollut laihduttaminen, vaan lääkärin kehotus pysyä erossa viljoista yliherkän vatsani takia. Koska myös väsymys ja verensokerin äkilliset heilahtelut vaivasivat minua, päätin samalla kokeilla vierottautua elämäni koukuttavimmista huumeesta -sokerista. Nopeasti olo kohoni ja aloin voimaan todella hyvin.
Jossain vaiheessa lisäsin ruokavaliooni kuitenkin taas pikkuhiljaa hiilareita. Muutama kilo tuli takaisin heti, muutama sitten vasta myöhemmin. Ruokavalioni kuitenkin muuttui tuon jälkeen kokonaisvaltaisesti, kun pääasiallisesti olen jättänyt siitä pois perunan, vaaleat viljat ja pastan. Sokeria kuitenkin on tullut syötyä liikaa ja irtokarkkitankkaukset eivät ole hyväksi ihmisen hyvinvoinnille, vaikka haluaisinkin niin uskoa.
Keväällä 2012 päätin alkaa taas hieman tiukemmin tarkkailemaan syömisiäni. Lupasin itselleni yhden (usein lipsuu kahteen :D) herkuttelupäivän viikossa ja muuten karttaisin sokerin napsimista. Olo on taas ollut huomattavasti parempi, mutta maanantaisin oleva "sokerikrapula" on muuten todellakin inhottava. Täysin verrattavissa normaaliin krapulaan. Niin ja onhan tuota viiniäkin tullut muutama lasi kesän aikana lipiteltyä. Rakastan valkoviiniä ja sitä ollaan tyttöjen kanssa nautiskeltu paljon. Mutta hei, kesä on vain kerran vuodessa, kuka laskee?
Viime viikkoina ollaan puhuttu paljon ystävieni kanssa tästä omasta hyvinvoinnista. Ollaan käyty kävelylenkeillä ja jauhettu tunteja aiheesta haluan voida hyvin.
Viime viikolle sovin tapaamisen sekä Personal trainerini kanssa, että ystävieni suosiman shiatsu-hoitajan kanssa. Personal trainerin kanssa katsottiin sykerajani kuntoon sykemittariini ja käytiin läpi saliohjelmaa. Olen käynyt nyt keväästä lähtien Vallilan Lady Linella ja vaikka joskus muuttaisin pois täältä, en varmaan siltikään voi vaihtaa salia. Paikan omistaja Mari on ollut mulle ihan älyttömän suuri tuki kuntoilun alottamisessa ja se oikeasti laitteli sähköpostia ja soitteli, kun mua ei näkynyt. Nyt lupasin Marille, että raivaan kalenteriini viikottain pari tuntia aikaa saliharjoittelulle. Lupasin, ja minähän pidän lupaukseni.
Shiatsusta taas... Shiatsu-hoitajani Tiina sanoi ensimmäisen viiden minuutin aikana, että tässä onkin työstämistä. Tiina kävi koko kroppani läpi taikakäsiensä kanssa ja tuon parin tunnin hoidon aikana väännyin mitä ihmeellisempiin asentoihin, itkin hysteerisesti, hengitin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan todella syvään, rentouduin, kuulin jänniä juttujani kropastani ja elämästäni, sain jatkuvan paineen tunteen pois ja jäin totaalisesti koukkuun shiatsuun. Oloni hoidon jälkeen oli totaalisen rättiväsynyt ja samaan aikaan todella hyvä. Päällimmäisenä shiatsusta kuitenkin jäi mieleen yksi asia: Tiina käski minun keskittää tämä syksy omalle hyvinvoinnilleni. Lopettaa liika ajattelu ja stressaaminen, olla murehtimatta asioita, vahvistaa tukilihaksiani (moikka syvät vatsa ja selkälihakset), venyttää sidekudoksiani (moi vuosia vaivanneet penikat), syödä hyvin, nukkua, viettää tarpeeksi aikaa kotona ja sulkea välillä puhelin. Hoitaa itseni kuntoon kokonaisvaltaisesti.
Mihinkö sitten pyrin? No juurikin siihen hyvään oloon, parempaan kuntoon ja saamaan elämääni jonkinlaisen rytmin. Alotan keskiviikkona ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen ihan oikean päivätyön, joka tulee olemaan suurin haasteeni tänä syksynä. Työ on vaativaa, hirveästi uutta ja jännittää ihan miten totun menemään toimistolle joka päivä aamulla. Sen vastapainoksi on saatava sitten taas raskaat huvit, eli haluaisin pystyä suoritumaan kahdesti viikossa reilu tunnin saliohjelmastani ja raahautua sunnuntaisin Yin-joogaan venyttämään sidekudoksiani. Tämän lisäksi jatkan tätä hyötyliikunnan harrastamista aina kun mahdollista, eli kävelyt kotiin kaupungista, iltalenkit ystävien kanssa ja sitä rataa.
Tämän syksyn haluan omistaa aivoilleni, sydämelleni ja kropalleni. Haluan päästää irti turhista tunnesolmuista ja negaatioista. Paljon musiikkia, paljon uusia haasteita ja sopivasti hauskanpitoa.
Tämä syksy on Pepin syksy.
Projeektissani hyvään oloon minua auttavat:
Vallilan Lady Linen infrapunasauna
Shiatsu-hoitajani Tiina
Suunnon sykemittarini, eli ämnelonen ystävien kesken. Olemme vasta tutustumisvaiheessa kerran käytön jälkeen, mutta fiiliksissä seurailin juoksumaton näytöltä sykettäni.
Ystäväni
Oma tahtoni
Haasteeni tälle syksylle on: Rytmi. Mennä ajoissa nukkumaan ja herätä virkeänä töihin, oppia syömään säännöllisin väliajoin, saada rytmi salillakäymiseen. Onneksi mulla on aina ollut erityisen hyvä rytmitaju, joten josko se auttaisi tässäkin. ;)
Mikä on teidän haasteenne? Onko muilla kaipuuta hyvään oloon?