lauantai 31. lokakuuta 2009

Ihana lahja ja ihana sisko!


Eilen oli kiva päivä. Sain viime viikolla ihan superihanan sähköpostin meidän lukijalta Janinalta jossa hän ehdotti, että haluaisi tarjota minulle (siis mitäää?!??!) aivan ihanan, vanhan suomalaisen hameen, joka toimii loistavasti nimenomaan mekkona.Olin tietty niin otettu tästä ettei järkeä ja fiilistelin kaikille.


Eilen mulle sitten tipahtikin postiluukusta paketti jonka sisällä oli jotain näin sulosta.


Rakastuin totaalisesti heti ja siis se on ihan täydellinen mekko.

Mun täytyy jotain keksiä, koska tosta rintavarustuksen kohdalta se on aika nafti, ku hameeks on tarkotettu eikä siinä oo yhtään ylimäärästä tilaa, mutta saanpahan syyn nyt ihan tosissaan tiputtaa nää kesän aikana takasin tulleet pari kiloa, jotka tahon pois! :) Odotan, että voin laittaa tän päälleni oikein kunnolla!

Toinen ilon aihe eilen oli se, että mulla oli oikeesti pitkästä aikaa kuumeeton päivä ja sellanen suhteellisen hyvä olo. Lähdinkin käväsemään lääkärissä taas ja sitten näin mun pikkusiskoa, joka muuten täytti just 18v.


Käytiin limppareilla Nudessa, joka on mun ehdoton lemppari nykyään Helsingissä!


Sisko aika onnellisena rötkötteli Nuden sohvilla, koska sai just tietää saaneensa haluamansa asunnon!
Sanotaanko näin, että isosiskolla saattoi olla vähän näppinsä pelissä, kun soitteli välittäjälle, mutta hyvä niin. Nyt on pikkusiskolla tosi kiva asunto jonne mun pitää kuulemma mennä aina hengailemaan. En paa pahakseni, koska mun sisko on sairaan hyvä leipomaan ja kaikki ne yhdessä syödyt herkut kertyykin aina vaan mun vyötärölle!


Päätettiin vähän juhlistaa siskon asuntoa ja mun hyvää, kuumetonta oloa ja mentiin syömään Memppariin. Tässä jälkiruokaa, NAM!

Vietiin Mobile Spa:han mun puhelin päivitettäväksi ja sillä aikaa haahuiltiin esim. Stockalla ja Marimekolla ettimässä siskolle verhoja. Nyt päivityksen jälkeen mun ihana N97 toimii taas kun unelma, toivottavasti näin on myös jatkossa!


Käytiin vähän irvistelemässä Kämp Gallerian vessassa.


Näytin vähän joltain pirulta ja mua oikeesti ahdistaa tää kalpeus mikä mut on vallannut sairastelun aikana.

Oli niin ihanaa päästä vähän pois neljän seinän sisältä ja tuntea edes hetkellisesti olonsa paremmaks. Tänään toivon, että näkisin Mimmiä edes vilaukselta (sen lento laskeutu just, odottelen että se soittais), koska huomenna se kuulemma häviää taas Kuopioon. Mun piti mennä mukaan mökille rentoutumaan ja sairastamaan, mutta mun pitääkin olla täällä lääkärissä jo heti alkuviikosta, joten en pääse. BUU! :(

Ps. Tänään päättyy virallisesti Roosa nauha-kampanja ja meidän pottiin onkin tullut nyt jo huikeet 59 lahjoitusta, eli 19 tässä parin päivän aikana!!!! KIIIIIIIITOS IHANAT!

torstai 29. lokakuuta 2009

Miten voit auttaa? Maistuisiko aamiainen?


Mä olin itse tänään Meilahden sairaalassa käymässä ja kävellessäni syöpäsairaalan ohi mun oli pysähdyttävä hetkeksi, koska siitä tuli niin älytön tunnelataus. Mä tiedän miten vaikeeta mulle niin älyttömän rakkaalla ihmisellä on niiden seinien sisällä ollut viimesen vuoden aikana ja tiedän myös, että se meni sinne jälleen tänään jälkitarkastuksiin. Mua aina ahdistaa sillon ku tiedän sen menevän sinne, koska mua pelottaa, että se tuo sieltä mukanaan jotain ikäviä uutisia. Tänään mulle tuli kuitenkin ihan mielettömän hyvä tunne, koska mä oon saanut olla tässä kampanjassa mukana ja vaikka rahallisesti en ole kovinkaan paljon pystynyt tälle asialle tarjoamaan, niin toivon tehneeni edes vähän hyvää puhumalla näistä asioista.


Tässä siis viimeisenä jälleen yksi lemppareistani mitä Roosa nauha-kampanjan tämän vuoden yhteistyökumppaneiden tuotteisiin tulee nimittäin Fiskarsin Roosa nauha-aamiaissetti:




Mukana on jo legendaariset keittiösakset, juustohöylä ja perunankuorija, tietenkin söpön pinkkeinä. Kaikki tuotteet on jo meidän taloudessa erittäin hyviksi havaittuja ja konepesun kestäviä, meillä luotetaan muutenkin Fiskarsin osaamiseen. Setin suositushinta on 19,90e ja hinnasta lahjotetaan 1,50e Syöpäsäätiön Roosa nauha-rahastoon. Settiä löytää kaikista hyvinvarustetuista puodeista ympäri Suomen ja niitä on saatavilla vuoden loppuun saakka. Mä ainakin sain viime vuonna Roosa nauha-tuotteita joululahjaksi, joten tässä mun mielestä hyvä vinkki myös noin lahjamielessä!

Roosa nauha-kampanjahan loppuu virallisesti tänä lauantaina, joten nyt sitten vedetään vielä loppurutistus. Te ootte ollut ihan mielettömiä, koska meidän pottiin on tullut tähän mennessä 40 lahjoitusta ja se on oikeesti aika huikeeta, koska meillä ei ollut sen suhteen mitään odotuksia. Monet teistä on laittanut euron, jotkut enemmänkin ja se olikin meidän idea, että kaikki halukkaat lahjoittaa sen verran kun oma lompakko antaa myöten. Kiitos teille ja kiitos myös kaikille jotka on kommentoinut ja laittanut sähköpostia aiheesta, ootte tuonut paljon hyvää mieltä meille, koska tää on tärkeä ja meitä koskettava asia.


Meidän nimeä kantavan pinkin potin löydätte täältä ja vaikka valmis summa on 10e, niin voitte itse määritellä sen teille sopivaksi.

K I I T O S, kun ootte auttanu meitä auttamaan!!!! :)

Paparazzi iski: Mimmi altaalla Intiassa!


Mimmi oli tossa muutaman päivän sellasessa hotellissa jossa oli netti ja mehän kyllä otettiin siitä ihan kaikki ilo irti. Juteltiin paljon Skypessa ja pääsinkin väijymään tuota ruskettunutta neitiä myös webbikameran välityksellä. Mimmi aina kyseli, että miks mä en pidä kameraa päällä, mutta arvatkaa miltä tuntuu kattoa tollasta ihanan ruskeeta ja rentoutunutta naista kamerasta, kun ite oot tukka ihan likasena, naama täysin valkosena, kun oot viettänyt viimeset pari kk enemmän ja vähemmän vaan neljän seinän sisällä sairastamassa ja tietty vielä jossain kauhtuneessa pyjamassa hengailemassa. Enpä sit turhaan viittinyt järkyttää Mimmin mieltä, se näkee totuuden pian saapuessaan Suomeen lauantaina.


Yhtenä päivänä Mimmi soittikin mulle altaalta ja siinä sitten rupateltiin niitä näitä, kun neiti päätti lähteä pulikoimaan. Se tietty halus jutella samalla mun kanssa, joten kattelin siinä puolisen tuntia, ku tytöt uiskenteli siellä täydellisessä auringonpaisteessa ja huutelin niille Suomen kuulumisia: "Täällä sataa ja nyt taitaa olla vähän pakkastakin" "I hate you" yms.

Päätin sitte tehä jäynän ja opettelin ottamaan screenshotteja (en oo ennen osannu ottaa tällä niitä, onneks on google :D) ja räpsin niitä samalla ku juttelin tyttöjen kanssa. Sit pyysin Mimmin tekemään hyljetervehdyksen mulle, se nous ihan hylkeenä tohon reunalle, mutta niitä kuvia en uskalla julkasta.... Saattais nimittäin tulla hyvin nopeesti blogiero ja Mimmi vaihtais numeroa.

Tässä vähän kuitenkin paparazzin otoksia :D


Mimmi ja Emmi tuli juttelemaan reunalle.


Mimmille kasvo jalka päähän Intiassa.


Jaanakin uskaltautui altaaseen.. Tuolla takana muuten kävi niitä kuuluisia "tuijottelijoita" jatkuvasti kattelemassa tyttöjä ku ne ui, näin neki aina. Niin ja se Bollywood-musiikki soi ihan kokoajan ja jää heti päähän soimaan. Melkeenku olisin ollu Intiassa.


Mimmi päätti vähän heitellä Jaanaa..


Vedessä on muuten aina siistiä, kun siellä jopa tämmöset pylleröt tuntuu kevyiltä.


Mimmi vilkuttelee mulle autuaan tietämättömänä, että oon napsinu siitä kuvia! :D Oon reilu ystävä?

Tähän loppuun sopii hyvin Lady Gagan yybermagee video biisiin Paparazzi, joka on ehdottomia lemppareita. Etenkin se akustinen versio saa mut rakastumaan aina uudelleen ja uudelleen. Gaga taitaa muuten puhua ruotsia tossa alussa!




keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Musa ihastus: Petteri Sariola

Tässä kotona sairastaessani mulla on ollut aikaa tutustua uusiin blogeihin, uuteen musaan, lueskella uutisia, kattoa sarjoja joita en normaalisti oo kattonu ja vaan löysäillä.

Annina laittokin mulle linkin erittäin mielenkiintoseen uuteen musatuttavuuteen, joka oli nyt sitten pakko jakaa myös teidän kanssa.



Kyseessä on 24-vuotias Petteri Sariola, joka ei kuulemma saanut kasaan oikeanlaista bändiä ja päättikin sitte ite hoitaa kitaroinnin lisäks myös rummut ja bassot. Tää jätkä on ihan mahdoton, se naputtelee sen kitaraa ihan hulluna, aikaansaa mielettömiä ääniä ja sit sillä on vielä tosi mielenkiintonen soundi äänessään. Tällaista taiturointia kutsutaan kuulemma Slam-kitaroinniks ja täytyy myöntää, että meikäläinen on myyty.

Petteriltä on ilmestynyt just uus levy nimeltä Phases, mä niin aion mennä nyt kuuntelemaan sen Spotifysta ja jos se vakuuttaa mut täysin, ni sit ehkä joudun kans tilaamaan sen, koska rakastan aitoja levyjä!

Suosittelen tutustumaan:

http://www.myspace.com/petterisariola
http://www.petterisariola.fi

Mimmi Intiassa - Junassa


Jes, vihdoin sain uploadattua tämän junavideon teidän iloksenne (hurraa nämä yhteydet täällä Intiassa!). Lisää informaatiota junalla matkustamisesta Intiassa kerroinkin jo aiemmin täällä.


tiistai 27. lokakuuta 2009

TESTING: Supervahvat hiukset?


Meillä on Mimmin kanssa ollut alusta asti sellanen linja, että tuodaan blogissa esille asioita ja tuotteita joita käytetään ja joista tykätään. Mimmihän on ammatiltaan parturi-kampaaja ja opiskelee estenomiksi, itse oon taas vaan aina ollut ihan älyttömän kiinnostunut kaikesta kauneuteen liittyvästä, joten meille on luonnollista kirjoittaa näistä asioista.

Mun täytyy myöntää, että mua aina kauhistuttaa kun meidän yhteydessä puhutaan "muotiblogista", koska mä en mielestäni ole muodikas, eikä mulla edes ole hirveesti vaatteita. Mulla on kuitenkin ollut jo useita vuosia oma tyylini ja jos joku tykkää siitä, niin tosi kiva. Se mitä mulla on aina ollut varmasti ns. "normaalia enemmän" on purnukat. Meillä on ollut aina vaikeuksia löytää niille kaikille tilaa asunnostamme ja poikaystävä saa välillä hepuleita, kun palkkapäivän koettaessa tuun kotiin kassin kanssa, joka on täynnä uusia purkkeja. Mä rakastan testata kaikkea, löytää uusia suosikkeja ja ostella myös esim. poikaystävälle niitä. :D

Blogin myötä on meillekkin ruvettu lähettelemään paljon samoja tuotteita mitä muille blogeille ja ollaan testailtukin niitä, mutta jos tuotteet on sellaisia, että ei mentäis itse koskaan ostamaan niitä, niin sillon meidän mielestä on tyhmää kirjoittaakkaan niistä vaan sen takia, että ollaan saatu ne ilmaiseksi. Mä kuitenkin esim. oon todella kova mainostaja tuotteille joista tykkään/jotka oon löytänyt ja hehkutan niitä ihan kakille, kuten Nelliinalle ja Annalle lauantaina Erottajalla.. :D

On paljon tuotteita joiden takana seistään, joista kirjoitellaan oikein mielellämme ja nyt haluunkin esitellä teille suuren rakkauteni:



Ensimmäistä kertaa tutustuin näihin syksyllä ja siitä asti ne onkin ollu melkein päivittäisessa käytössä. Mun tukka on tosi hankala luonnonkihara ja aina sojottaa väärään suuntaan. Tuskailin joskus käydessäni Mimmin liikkeessä Kuopiossa asiakkaana asiasta, se kertoikin mulle, että ensimmäinen askel hyvään tukkaan on aina se millä tuotteilla peset ne ja myi mulle ensimmäiset Paul Mitchellini. Tää on iskostunut mun mieleen ja siitä asti oonkin panostanut ihan erilailla hiuksiini. Vaikka välillä rahat on ollut tiukoilla, niin oon aina sitten pihistänyt jostain ja kerännyt rahat siihen uuteen shampooseen ja kulkenut vaikka reikäsillä sukilla mielummin.


SUPER STRONG DAILY SHAMPOO JA CONDITIONER
Kehitetty varta vasten vahvistamaan, korjaamaan, tuuheuttamaan ja kiillottamaan hiusta.

SHAMPOO:
Miksi tykkään? Mulle tehtiin n. vuosi sitten ihan järkyttävä kotivaalennusoperaatio, kun päätin kerralla haluta ihan valkosen tukan, niin voitte vaan kuvitella miten hirveeseen kuntoon mun hiukset meni. Tekijä ei ollut silloin ammattilainen ja epäröi hirveesti, mutta mun yllytyksestä lähettiin tähän projektiin. Mulla kärähti hiukset, ne hais palaneelta, muuttu vihreeks ja sitten tuli paniikki, koska ne meni semmoseks ihan palaneeks hampuks. Oltiin varmoja, että ne lähtee irti kun meen suihkuun. Sen jälkeen jouduin hamstraamaan paljonkin korjaavia, kosteuttavia ja muita tuotteita. Tää shampoo antaa mun hiuksiin nimenomaan voimaa ja ryhdikkyyttä, koska jo luonnonkiharankin takia niitä on välillä tosi vaikee hallita. Lisäksi oon aina tykännyt sen takia PM:n shampoista paljon, koska ne on todella peseviä, ei ollenkaan sellasia paksuja, jotka jättäis hiuksiin jotain inhottavaa pintaa ja siksi ne tuntuis nopeemmin likasilta.

HOITOAINE:
Miksi tykkään? Hoitaa todella hyvin, antaa sitä kiiltoa ja toisin ku monien hoitoaineiden jälkeen mun hiuksista tulee semmoset ihan lirut, niin tän jälkeen niissä on edelleen ryhtiä. Oon yleensä vähän varonut käyttämästä näihin lyhkäsiin hiuksiin hoitsikkaa juuri ton löllöytymisen takia. :D


SUPER STRONG TREATMENT
Kehitetty viikottaiseen käyttöön voimattomille ja vaurioituneille hiuksille tehohoidoksi. Luvataan vahvistavan, jälleenrakentavan ja rakennepaikkaavan.

Miksi tykkään? Vaikka tää on tosi hoitava, niin mun hiuksista ei siltikään tuu mitkään ihan löllöt, vaan semmoset kimmosat ja ne tuntuu myös paksummilta. Käytän yleensä saunan yhteydessä ja tungen tätä aina myös kaikille jotka on meillä saunomassa. :D Mimmi tykkäili kans, kun kokeili sillon siihen afroonsa.


SUPER STRONG LIQUID TREATMENT
Vahvistava tehosuihke erityisesti vaurioituneille, hauraille ja kemiallisesti käsitellyille hiuksille.

Miksi tykkään? AIVAN TAJUTON!!!! Mun ehdoton lemppari näistä kaikista ja pääsee myös tämän hetken top 5 suosikkituotteet-listaan ihan kevyesti. En koskaan oo oikeestaan käyttänyt hirveesti tämmösiä suihkeita, ku oon ajatellut ettei niistä voi olla kauheesti hyötyä. Päätin kuitenkin antaa tälle mahdollisuuden ja onneksi tein sen. Purkissa sanotaan, että hiuksista tulee 60% vahvemmat jo yhen käyttökerran jälkeen. Mä en tiedä prosenteista, mutta jos mulla on vaik käynyt niin, että oon antanut hiusten vaan kuivua, enkä föönännyt niitä ollenkaan, niin ne on yleensä luirut ja semmoset vaikeet. Kokeilinkin äsken (kun en jaksanut föönata :D) ja suihkuttelin tätä, niin se on mieletöntä miten tää oikeesti toimii ja antaa niihin sitä vahvuutta ihan erilailla. Nyt voisin ihan hyvin ruveta suoristelemaan ja laittamaan tukkaa ilman, että kriiseilisin niiden olevan plöröt föönauksen unohtuttua. NAM! S-U-O-S-I-T-T-E-L-E-N.

Yksi syy lisää miksi me suositaan Paul Mitchellia. PM ja eläinkokeet:

John Paul Mitchell Systems on sitoutunut kehittämään ja valmistamaan kaikki PAUL MITCHELL-tuotteet ympäristöä kunnioittaen. Yhtiöllä on ehdoton vakaumus eläinkokeita vastaan. Tämä koskee sekä valmiita tuotteita että niihin käytettäviä raaka-aineita. Eläinkokeet ovat täysin tarpeettomia. Siksi kaikilta materiaalien ja raaka-aineiden toimittajilta vaaditaan täydelliset dokumentaatiot jotka takaavat, ettei mitään eläinkokeilla testattuja materiaaleja päädy tuotteisiin. Sitoutuminen näihin päätöksiin pohjautuu täydelliseen omistautumiseen kauneudelle - sekä asiakkaiden että planeettamme kauneudelle.

Te ootte kyselleet mun hiuksista, mitä käytän ja mitä laitan niihin, niin oikeenlaisilla tuotteilla pesu on aina ensimmäinen askel jolla lähden liikkeelle. Seuraava askel onkin sitten kuivaus, suoristus ja niihin liittyvät tuotteet...

Mimmi Intiassa - Ihania rantoja osa 1


Koska täällä Intiassa on aivan ihania rantoja (ja paljon) niin ajattelin tehdä niistä pientä yhteenvetoa. Rakastan rannalla hengailua ja vielä toistaiseksi GreenPeacen tyypit eivät ole tulleet työntämään minua takaisin mereen...

Aloitetaan Keralasta ylöspäin, siinä järjestyksessä kun rannoilla vierailimme.


Kovalam - Beach

Aika perus turrepaikka ja olisi muuten ollut tosi kovan luokan pettymys, ellei oltais löydetty "private beachia" joka on vasta majakan toisella puolella piilossa. Mahtavat aallot, joten ainakaan me ei päästy oikein kunnolla varsinaisesti uimaan, mutta aalloissa leikkiminenhän se parasta viihdettä onkin, varsinkin kun tämmönen tuhdimpikin heittää parit kuperkeikat ja voltit kunnon aallon saattelemana...



Kun jaksaa kiivetä ylemmäs vuorille löytää intialaista perusarkea eläviä ihmisiä ja voikin ostaa esim. hedelmiä suoraan kojuista sopuhintaan. Rantakatu alhaalla kuitenkin ahdistava ja täyteen ahdettu. Kuitenkin esim intialaisesta lääketieteestä yms. kiinnostuneille paljon hoitola/sairaalavaihtoehtoja ja näitä voikin kyllä suositella.

Hintatasoltaan hieman kalliimpi kuin Varkala.

Np. Pieni Merenneito soundtrack - Aalloissa siis



Varkala - Beach

Ranta on jyrkänteen alla ja Lonely Planetin mukaan vaarallisin ranta koko Intiassa. Uiminen virtausten takia lähes mahdotonta tai ainakin haastavaa (portaista puhumattakaan). Jyrkänne alas rantaan on välillä aika pelottava, mutta pahemmilta onnettomuuksilta kuitenkin on kuulemma vältytty. Välillä ensimmäisistä mitä kuuluu-huuteluista tuli ärsyttävä olo. Bambumaja Kerala Bamboo house villagesta avokylppärillä oli kuitenkin tähän astisista majapaikoista miellyttävin ja ikimuistoisin. Varkalassa pystyi rentoutumaan toden teolla ja hintataso oli edullisin tähän astisista. Meininki on kansainvälinen ja leppoisa.

Kannattaa tinkiä tosi paljon, esim haaremihousuista pyydetään ensin 450 ja maksoin niistä loppupeleissä 200 rupiaa.

Np. Bob Marley - No woman no cry







Vypen Island - Cherai beach

Lähes tiettömän taipaleen takana oleva surffareiden paratiisi ilman yhtäkään surffaria. Kallis ja tylsä. Kuitenkin paikallisten Hindujen Diwali-juhliin osallistuminen oli priceless!

Täydellistä rantaa riittää kuitenkin monta kymmentä kilsaa. Varmasti sesonkiaikaan oikein mukava paikka... (kun ne surffarit on siis paikalla.)

Np. Hindujen mantrat kovaäänisistä 247








Palolem Beach - Goa

Tosi ihana ranta ja aaltoja on välillä, mutta pystyy silti uimaan. Ranta muuttaa muotoaan nousu- ja laskuvesien myötä. Rannalla hengailee myös paljon kulkukoiria ja lehmiä. Kannattaa uida oikealla sijaitsevalle kaukana näkyvälle pikkurannalle jossa saa olla aivan rauhassa apinoiden kanssa. Myös simpukoita löytyy rannalta paljon.

Kannattaa huomioida, että mökit (eli huts) eivät ole vielä valmiita näin lokakuussa sesongin vasta alkaessa. Myös sähkökatkoja esiintyy paljon (tosi kiva herätä yöllä kuumuuteen, kun tuuletin on lopettanut toimintansa).

Rannalta löytyy myös 247 auki oleva kunnon jytä-disco, jossa on lähes aina porukkaa.

Np. Yves LaRock - Rise Up











maanantai 26. lokakuuta 2009

Mimmi heart Havaianas!

Kun meikäläinen lähtee lämpöön en tarvii mukaan muuta ku yhet kengät ja ne on ehdottomasti Havaianasit. Käytän Havaianaseja myös työkenkinä The Body Shopilla. Ja koska inhoon sukkia ja olisin mielellään aina paljain jaloin (ja koska oon suhteellisen alottelija korkkareilla...) on ihan super mukavat Havaianasit ainoat oikeat kengät mulle (tietysti kaikkien ihanien sneakereiden lisäksi) ja oonkin hengaillut ne jalassa kohta taas kuukauden päivät.

Havainasit on siis brasilialaiset kumisekoitteesta salaisella reseptillä vuodesta 1962 lähtien valmistetut varvassandaalit, joista löytyy useita erilaisia malleja. Havaianaseja löytyy nykyään niin korollista kuin gladiator-mallistakin. Esimerkiksi E-baysta on saatavilla mitä erilaisimpia mm. Swarovski cristallein koristeltuja malleja, joista ite voisin kelpuuttaa vaikka tämmöset Hello Kittyt.

Sandaalien matsku ei säikähdä aurinkoa, merivettä eikä hiekkaa. Ne on helppo pitää puhtaana eivätkä ne menetä elastisuuttaan tai kovetu kuten monilla muilla läpsyillä on tapana (ei siis edes tämmösen vähän painavemmankaan henkilön alla).





Olen harrastanut käännytystyötä ja puhunutkin ympäri monet jotka "vihaavat" varvas(väli)sandaaleja kokeilemaan Havaianaseja. Havaianasit eivät nimittäin hierrä kuten monet muut läpsyt, vaan ne muotoutuvat omaan jalkaan sopiviksi (no ehkä vähän voi alussa hiertää, mutta joo...)

Omistan itse kuudet Havaianasit ja kaikki olen turkooseja Nizzasta hankittuja lukuunottamatta ostanut ihan kotisuomesta. Suomessa Havaianasit ovat melko hintavat (n. 20-30€) mutta ehdottomasti joka euron arvoiset! Kannattaa tietysti väijyä myös esimerkiksi alennusmyyntejä...

Havaianasin mainosmatkut ovat aina jotain upeeta ja lisää pirteitä Havaianas mainoskuvia löytyykin täältä.




Myös pikkukoissut täällä Intiassa tykkää Havaianaseista! Aww :))



Näitä ihanuuksia voi käyttää ihan kaikki, tässä esim. Nicole, Mary-Kate ja Sienna.
Kuvat täältä ja täältä



Omistatteko te Havaianaseja tai ootteko kokeillu? :)

Ei niin laiska lauantai..

Perjantaina herätessäni ihan järkyttävän kipeänä oli ensimmäinen ajatus se, että entäs jos oon huomenna lauantaina vieläkin kipeempi. Mulla nimittäin oli edessä tärkeä päivä, enkä halunnut jäädä mistään hinnasta pois..Niinpä lauantaina kun kello soi kävelin lääkekaapille sen enempiä ajattelematta, tankkasin ja lähdinkin kaikkia uhmaten kohti pitkää päivää.

Illalla kokoonnuttiin vielä bloggaajien kanssa syömään (odotettu oli jo innolla :D) ja istumaan iltaa. Se oli oikein kiva juttu, koska paikalla oli monia tuttuja, joita en ollut vielä ees nähnyt oikeastioikeasti. Suunnattiinkin Annan, Arezin ja Nadjan kanssa Raflaan ja päinvastoin kun aamulla, me oltiin kerrankin melkein ensimmäisiä paikalla.



Arez on oikeesti joku maailman söpöin.

Ruokana oli kaikkea hyvää (mulla oli kuviakin niistä, mutta kaikki ihan tärähtäneitä, ku eihän läski oo malttanu tietenkään niitä sen enempää kuvailla..) mutta kanaa oli, salaattia oli, risottoakin oli ja jälkiruoaksi nautittiin Nadjan kanssa Creme Bruleet. Melkeen kaikki muut meidän pöydästä otti suklaakakut ja sitten alko se "Ei vitsi tää tuoksuu hyvälle, nam" Ja Peppi epätoivosena yrittää nuhansa läpi edes haistellen ahmia muidenkin kakut, eikä siltikään haistanu mitään :( Varottelin myös esim. Annaa mahdollisesta lihomisesta jos syö koko kakun loppuun ja yritin täten päästä osingoille Annan hehkuttamasta suklaakakusta, koska se oli kehuskellut "Peppi täällä on juoksevaa suklaata sisällä" Joo, reilua.. Käännä vaan puukkoa haavassa, kun toinen ei edes haista sitä herkkua. Nadjakin hyvänä ihmisenä tarjos läskille itseltään jäänyttä osaa Creme Bruleesta. On ihanaa kun ympärillä on näin hyväsydämisiä tyyppejä, mutta (kaikkien) onneksi olin kipeä ja jaksoin vaan oman osani ateriasta. :D (Meinasin kyllä nuolla vielä sen oman kulhonkin, jos vaikka muut olis kääntäny päänsä just sillon pois) Näin ei kuitenkaan päässyt käymään ja Nadja myös ilmoitti ettei enää koskaan voi istua mun vieressä, koska se kuulemma nauro kokoajan? En ymmärrä?




Oon ilmeisesti innostunut kuvailemaan Heleneä, koska se kuvas koko illan kaikkia. :D

Raflasta siirryttiin koko porukka Erottajalle ja siellä pääsinkin myös juttelemaan muutamien "uusien" tuttavuuksien kanssa. Jotenkin tuntui, että ilta meni hirveen nopeesti ohi, enkä kerenny hirveesti kenenkään kanssa tutustumaan, onneksi pian uudelleen. Yks isoista jutuista oli selkeä virstanpylväs nettielämässäni (LOL :D), kun pääsin kaulailemaan ja jutskailemaan pitkät pätkät Nelliinan kanssa, joka on ensimmäinen jonka blogia oon ruvennu joskus ihan säännöllisesti päivittäin (ja ehkä vähän useemminkin...) seuraamaan. Nelliina oli ihan hirveen sulonen ja minä tietenkin aivan onnessani. Toinen jonka kanssa kerkesin enemmänkin puhumaan oli ihana Tuhlaus ja meille muodostuikin jo oma tervehdyksemme: FF eli FAT FOREVER!


Anna ilmeisesti näytti miltä Peppi aina näyttää? :D Vääryys on se, että Anna oikeesti näyttää aina ihan törkeen kauniilta, vaikka joku katujyrä ajais sen päältä.

Sunnuntaina muut jatkoi vielä juttuja, mutta minä pääsin livistämään tilanteesta, koska Mimmi on Intiassa (kerrankin jotain iloa siitäkin reissusta myös meikäläiselle :D) enkä joutunut mennä turvonneen nenäni kanssa poseeraamaan väsyneenä, vaan sain sairastaa kotona rauhassa. Hullua on muuten se, että seuraavana lauantaina saan Mimmin takas tänne ja se on ehkä joku maailman kivoin juttu.

Ainiin, sinä tyttö joka olit bongannut poikaystäväni Digistylesin ensi-illasta ja käynyt lähettelemässä terkkuja, niin MOI vaan sinnekki ja kiitos kehuista! :)



Kiitos Helenelle kuvasta. Sen blogista löytyykin lisää fiiliskuvia illalta!

Teistä muutamat on kirjotellut meille, että kun luette meidän juttua päivittäin niin on alkanut tulla sellanen olo, kun tuntisitte meidät hirveen hyvin ja oltais kavereita. Mun täytyy sanoa, että mulla on ollut aina ihan samanlainen olo muutamista bloggareista, koska oon lukenut aina niiden juttuja ja ns. "seurannut" niiden elämää jatkuvasti blogin kautta. Niinpä onkin nyt hassua hengailla niiden samojen tyyppien kanssa ja oonkin saanut tän kautta jo muutamia ihan superihania ihmisiä elämääni.

Kiitos kaikille tahoille lauantaista ja terkkuja kaikille kivoille jotka oli paikalla. Ens kerralla aiotaan Mimmin kanssa ottaa teidät kaikki läskien syleilyyn! Pus!

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Mimmi Intiassa - Kuinka matkustaa junalla Intiassa?


JEE!! Mimmi is back in business. Muistitikku sanoi sopimuksensa irti jonkun aikaa sitten (luultavasti johtuu tästä jumalattomasta ilmankosteudesta) ja langatonta nettiä (tai nettiä ylipäätään) ei ole näkynyt mailla eikä halmeilla hetkeen. Onneksi olen kirjoitellut parit postaukset valmiiksi teidän iloksenne. Toivottavasti näistä on jotain hyötyä Intiavinkkejä kaipaaville :)

Koska Intiassa on tosi kätevä matkustaa ympäriinsä junalla, ajattelin tehdä omiin kokemuksiin pohjautuvan yhteenvedon kaikille aiheesta kiinnostuneille ja junailua Intiassa harkitseville. Junalipun osto on oma ruljanssi jo sinänsä. Koko lipunmyyntipisteen löytäminen voi olla hankalaa, sillä se sijaitsee yleensä eri rakennuksessa ja usein vaikkapa toisessa kerroksessa. Ja jos ei lipunmyynnistä löydy ulkomaalaisille (vammaisille, freedom-fightersseille, kuuroille yms.) tarkoitettua tiskiä (tai naisten tiskiä), voi olla että palvelua on hankala ylipäätään saada ja voi olla että jonotat monta kymmentä metriä pitkän jonon ja sitten luukku isketäänkin suoraan kiinni edestäsi. Joudut myös esittelemään passeja ja täyttelemään lomakkeita lippujen saamiseksi joten aikaa lipun hankintaan kannattaa varata. Tietysti voi ottaa riskin ja tehdä kuten me ja ostaa vain junalipun ja sen jälkeen hypätä vaan junaan ja yrittää ostaa makuupaikka suoraan konnarilta, mutta todennäköisyys makuupaikan saamiseen on yleensä hyvin pieni (ellei satu taktikoimaan ja lähtemään extempore junaan Diwali-lauantaina jolloin on tärkeä juhla ja kaikki ovat juhlimassa, eikä kukaan junassa...) Myös jonotusvaiheessa porukka yrittää etuilla ja tunkee joka suunnasta tiskille (ja tietysti tuijottaa meitä kuulemma Hollywood-mallien näköisiä naisia :D).



Kun lippu on hankittu on mahdollista siirtyä ylempien luokkien ilmastoituun odotustilaan odottelemaan junan lähtöä. Odotustiloja löytyy myös omia pelkästään naisille ja odotustila onkin oiva tilaisuus seurailla hieman vauraampien intialaisten arkea. Intian junista löytyy useita matkustusluokkia, mutta pitkillä matkoilla oikeastaan ilmastoitu AC2 on kaikista kätevin vaihtoehto. AC1 luokka on huomattavasti kalliimpi, (jopa lentäminen voi tulla edullisemmaksi) kaikissa junissa tätä matkustusluokkaa ei edes ole ja paikkoja on muutenkin tosi hankala saada, joten emme ensimmäistä luokkaa edes testanneet. Erona AC2-luokkaan on, että neljän sängyn hytit ovat ovellisia ja täten lukittavissa. Junalipun hinta määräytyy matkan pituuden ja matkustusluokan mukaan, mutta esim 51h kestävästä junalipusta välillä Delhi-Trivandrum tulisi maksaa 2200 rupiaa, eli noin reilu 30€, eli edullista on.




AC2 luokassa sänkyjä on kaksi päällekkäin ja yksityisyyttä itselleen saa edes hieman käytävästä paikan erottavilla verhoilla. Jos ei satu saamaan kavereiden kanssa paikkoja samaan loosiin on paikkojen vaihtaminen yleensä aika ongelmatonta. Sängyt ovat mukavan leveät ja AC2-luokassa saa myös lakanat junan puolesta (eli kaksi lakanaa, tyynyn, tyynyliinan ja huovan). Aina lakanat ovat olleet puhtaat ja miellyttävät. Jokaisessa neljän sängyn loosissa on myös tuuletin, pöytä, peili ja latauspistoke johon käy ihan normi suomilaturit. Jokaisen sängyn vieressä on vielä lukuvalo, juomapulloteline ja verkkoteline pikkukamoille. Rinkat tai muut matkatavarat saa kätevästi kiinnitettyä ketjuilla sänkyjen alla oleviin koukkuihin ja täten turvattua kamojen säilymisen. Jos tavoitteena on maisemien katselu matkan aikana, ei se välttämättä aina onnistu, sillä joistain ikkunoista ei näe ollenkaan ulos.





Kaikissa junissa ei ole ruokatarjoilua, mutta asia kannattaa varmistaa etukäteen, sillä joissain junissa ruokailu kuuluu hintaan (esim meillä välillä Mumbai-Delhi, jolloin saimme 5 ateriaa 16h aikana ja ruoka oli kyllä tosi hyvää, syötiin myös kerran sulaneita jäätelöitä ongelmitta). Kuitenkin pitkissä junissa, joissa ateriat eivät kuulu hintaan pientä maksua vastaan (50rupiaa, eli n. 70senttiä) saa lounaan, päivällisen tai aamupalan tilattua itselleen. Kuitenkaan aina saatavasta ruuasta ei ole takeita (sillä henkilökunta ei oikein välttämättä puhu englantia), mutta mitä todennäköisimmin se kuitenkin on riisiä ja jotain settiä sen kaveriksi :D Kaikenkaikkiaan sapuska oli kuitenkin syötävää. Saatavilla on veg ja non-veg vaihtoehdot. Myös kahvia, vettä ja chaita kaupitellaan jatkuvalla syötöllä (vesi maksaa 20 rupiaa ja kahvi tai chai 5 rupiaa). Asemilta saa ostettua myös esim. banaaneja ja muita hedelmiä, jos uskaltautuu hyppäämään ulos junasta pienellä riskillä, sillä juna saattaa pysähtyä joko minuutin tai kymmenen. Satunnaisia pokoran yms. kakkaroiden kaupustelijoita eksyy myös ajoittain junaan ja saatkin vaikka kolme pokoraa yleensä vaikka 20 rupian hintaan.





(tässä vaiheessa meinas lähtee aamupalalla mielenterveys... PIRKKA!!!

Junista löytyy sekä western style- että Indian style-WC:t. Taso WC:issä ei kuitenkaan vastaa suomen pikajunien käymälöiden tasoa, mutta kaiken kaikkiaan ne ovat kuitenkin melko siistejä ja kun on kerta pakko asioida niin kaikkeen tietysti sopeutuu... Oma wc-paperi on oikein hyvä pitää kuitenkin mukana, käsidesiä unohtamatta! Ellei jo junaan mennessään omista ketjua ja munalukkoa, kannattaa sellaiset hommata viimeistään asemalta. Myös pelikortit ja lukeminen ovat oivaa ajanvietettä. Myös juomakelpoista vettä voi tulla äkkiä ikävä. (Tietysti karkeista ja muista herkuista puhumattakaan...) Ilmastoidut junat ovat myös melko viileitä, joten kannattaa varautua myös lämpimillä vaatteilla, silmäsuojalla ja korvatulpilla.

Junissa on myös vaikka minkälaista ötökkää, joten tappohommiin usein joutuu, kuitenkaan esim. rottiin ei junissa sisällä törmätty, toisin kuin asemilla. Asemalla Ernakulamissa myös pitkiä matoja heittäytyi katosta alas ja yksi heittäytyikin suoraan Emmin päälle. Kuvottavia rottia myös vilistää niin maassa kuin katonrajassakin.


(Ernakulamissa madot heittäytyi meidän päälle niin päätettiin suojautua)

Kannattaa myös muistaa, ettei junissa kuuluteta asemia, joten kannattaa kysellä ja tyrkyttää lippuaan joka tyypille ja kyttäillä asemia, ettei livahda epähuomiossa asemastaan ohi. Kaiken kaikkiaan junalla matkustaminen on jo elämys sinänsä ja neljä yötä junassa viettäneenä voimme yhteen ääneen kyllä todeta junat myös ihan miellyttäviksi ja turvallisiksi! :)



(LOL!)

perjantai 23. lokakuuta 2009

Lukijat pukeutuneena pinkkiin!


Pyysin teiltä tänään apua ja että lähettäisitte mulle sähköpostitse kuvia itsestänne pukeutuneena pinkkiin. Kuvia tuli kiitettävä määrä ja ajattelinkin nyt sitten jakaa ne teidän kaikkien kanssa. Mimmiltä on tullut useita viestejä Intiasta ja se on harmitellut, kun ei ole päässyt lähettämään kuvaa itsestään pukeutuneena pinkkiin. Uskon kuvamatskua tulevan heti kun se vaan löytää sieltä toimivan internetin. Alkaa vissiin Mimmillä olemaan jo vierotusoireita.. ;)

Hauskaa on se, että me fiilisteltiin jo aikoja sitten tätä päivää, kun päästään pukeutumaan pinkkiin ja lopulta tilanne on se, että toinen ei pääse ollenkaan nettiin ja toinen makaa peiton sisällä kärsivänä ja piristää itteään ihanien tyyppien avulla, jotka on pukeutunut pinkkiin sitten meidänkin puolesta!

Tässä teitä nyt sitten tulee:



Piristävä Aleika laittoi kaksi kuvaa itsestään pinkeissä. Ihana!!


Ihana Madde kuulemma lähetti meille Unon kanssa paljon pusuja. Uno ihastui myös Maddeen, joten kolmiodraamaa saattaa olla tiedossa Jaden kanssa.. Kiitos Riikka, Anu ja Madde!


Cindy on niinku ihan all pink! Söpö ku mikä!


Rakas ystäväni Aino oli ostanut uuden jakun Lontoosta ja sai tänään hyvän syyn vetästä sen päälleen! Me likey a lot!


Ida-Lotta kertoi viettävänsä myös meikitöntä viikkoa, mutta lähetti mulle silti kuvan ihanasta pinkistä otsatukastaan ja pinkihköstä huivista. Lovely!


Ihana Poskisuudelma, joka piristää meitä aina kommenteillaan ja onkin yks meidän ehdottomasti aktiivisimmista kommentoijista oli tänään ihanissa pinkeissä!


Tiija on ostanut ihanan pinkin toppinsa Terranovasta, Bulgarian Bourgasista. Toppi on kuulemma vähän iso ja jos se rupee häiritsemään, niin me voidaan ottaa se kyllä mielellämme. Tosin se saattais olla meille sellanen napapaita kuitenkin.. :D


Saarakin lähetti pinkkejä terkkuja ja kertoi hilluneensa nämä vaatteet päällä myös laivalla!


Unon uus tyttöystävä? ihana Bischon Frisé nimeltä Jade on myös pinkin ystävä! Kiitos Sanni, Uno lähettää Jadelle paljon pusuja, koska ihastui kovin!



Etelä-Pohjanmaan pinkki toivo eli Krista oli myös tänään ihanan pinkkinä ihan kynsiä myöten.


Ihana Siny osotti tällä asulla tänään välittävänsä tärkeästä asiasta. Kiitos!



Supersuloinen kuuttilapsi Jennimari esitteli ihanan tukkansa, jossa on ripaus pinkkiä! Noi ihanat pinkit popot voisin myös ottaa itelleni.

Myös Sonja esitteli meille pinkin päivänsä.


Kiitos kaikille, te piristitte mun päivää kovasti! Kiitos myös teille monille ihanille, jotka ootte linkittänyt meidän potin omiin blogeihinne ja kaikille teille upeille, jotka ootte käynyt lahjoittamassa rahaa meidän pottiin. Oon niin onnellinen, että teidänlaisia ihmisiä on! :)

Lähettäkää mulle paljon parantumisajatuksia, koska mun pitäis olla huomenna siinä kunnossa, että pystyn poistumaan kotoota ja nyt näyttää ainakin huonolta!


Ootte niin kivoja oikeesti, kiitos!