Lylleröt lomalla!

Nyt on päässy käymään niin, että pitkäaikainen lomahaikailumme on tullut päätökseen, koska me otettiin äkkilähtö kohti Egyptia. Ei tietenkään tätäkään tehty helpoimman kautta, vaan varattiin se aivan viimetingassa (extempore) eilen ja siitä lähtikin varsinainen rumba. Mukavaksi tän tekee myös se, että ollaan lentämässä Tallinnan kautta, joten ensin reissataan laivalla Tallinnaan ja sieltä koneella Sharm El Sheikhiin. Tää on meidän ensimmäinen virallinen pelkästään loma koko blogin aikana (1.5v), joten ehkä tää on ansaittu? (Paitsi ainiiiin.. Mimmin Intia viime vuonna..)


Tämmöstä se tulee olemaan sitten rannalla. Meillä onkin jo uikkarit pakattuina.. Toivottavasti myös väri tarttuu.


Siinä höpötellään uusien tuttavuuksien kanssa.. Herkkujuoma tietenkin kädessä, otettiinhan All Inclusive!


Meijän hotellista löytyy myös vesiliukumäkiä ja ollaan tehty sopimus, että jos toinen jumittuu siihen, niin toinen laskee sen päälle ja täten molemmat pääsee altaaseen. :D Myöskään jos jommalla kummalla ei mahdu turvavyö koneessa kiinni, niin molemmat nostaa käden ja pyytää jatkopalan. Tätä on tosiystävyys.

Aiotaan kyllä tehdä töitäkin vähän, mutta vain ne välttämättömimmät. Ollaan päätetty, että pidetään ainakin pari päivää siten ettei edes käydä koneella. Tää on meidän arvokasta yhteistä aikaa ennen Pepin lähtöä New Yorkiin ja täytyy kyllä nauttia siitä täysin rinnoin.

Tallinnan kautta matkustaminen on ihan pilkkahintaista, kerrotaan teille sitten vähän faktoja myöhemmin.. (jos siis kaikki menee hyvin ja päästään ehjinä perille.) :D

Luvataan tuoda aurinkoa mukanamme, siellä on nyt n. 30 astetta lämmintä ja aurinko porottaa suoraan taivaalta. Olisi muuten ikävää, jos vaikka jotkut ruotsalaiset olis just sattunut järjestämään surffausleirin tonne meidän hotellin rannalle ja jouduttais niitä päivät pitkät tiirailemaan aurinkotuoleistamme.. Myös esim. joku amerikkalainen korisjengi saisi tulla treenaamaan meidän hotellille, jos ne välttämättä haluaisi. Totuus kuitekin luultavasti on ihan toisenlainen ja me köllötellään keskenämme altaalla kirjoja ahmien ja toistemme huonoille vitseille hekotellen. Ne alkoi jo eilen tajutessamme, että lähetään oikeesti reissuun ja nyt huonojen yöunien saattelemana suunnataan kohti laivaa ja sitten lentokenttää.

Toivotaan, että kone pääsee nousemaan, vaikka kyydissä onkin pari hieman painavempaa timanttia!

WE ARE OFF TO EGYPT!!!!!!!!!!!!! Going to be Hot n' Fun!

Ps. Meidän ihana koodari Late aikoo testailla jotain html-juttuja kun ollaan poissa, joten älkää ihmetelkö jos ulkoasu muuttuu.. Ollaan toivottu jotain uutta piristystä, katotaan mitä tuo neropatti keksiikään! :)

My inspiration. :)

Pakko esitellä teille yksi mun mielestä maailman kauneimmista naisista.


Suomessa Plus Size malli on kokoa 38-40, mutta tää brasilialainen nainen on todellakin jälleen hyvä esimerkki siitä miten isompikin nainen voi olla tyrmäävä.

Tavattiin Fluvia ollessamme New Yorkissa ja sen lisäksi, että nainen on ihan uskomattoman upea, se oli vielä ihan uskomattoman herttainenkin. Odotankin suuresti, että pääsen näkemään Fluvian uudelleen.

Tässä on nainen, josta meidän kaikkien isompien naisten tulisi inspiroitua. Nainen, joka ei peittele upeita kurvejaan lainkaan! Fluvia on tehnyt myös ihan mielettömän kauniita kuvia esim. Monif C:lle (kattokaa noita etusivun kuvia esim. WOW. Haluun myös noi kaikki mekot ja noi Fluvian kurvit. :D)

Miks Suomessa ei tuoda esiin tällasia kaunottaria? Miks Suomessa Plus Size mallit on jotain aivan muuta kuin Plus Size? Olisko meidänkin aika vähän muuttua?

Kiitos kuvasta tänne!

Maura, Maura, nyt ei kunniankukko laula...

Nyt muutamassa eri lähteessä on tullut vastaan uutinen, jonka mukaan Marie Clairen bloggaaja on suututtanut useat lihavat ihmiset lausunnoillaan siitä kuinka lihavia ei pitäis päästää esim. telkkariin ollenkaan..

"Oksentaisin, jos minun pitäisi katsoa kahta läskivuorta suutelemassa toisiaan...minua yrjöttäisi nähdä heidät tekemässä mitään"

Hän jatkaa, ettei oikeastaan pysty katsomaan edes todella lihavaa ihmistä kävelemässä huoneen päästä päähän.

H-U-O-H . . .




Myös meidän ystävä Melinda on kirjottanut Mauralle avoimen kirjeen, me sensijaan ajateltiin tehdä tyylillemme uskollisena Mauralle oma runo:

Runo Mauralle

Kuule Maura, nyt kyllä täytyy myöntää, että nää sun juttus maistuu pahemmalle kuin kaura...puuuro. Vaikka oonkin läski, niin en oo mikään kuuro.

Tämmöstä skeidaa ei todellakaan Mimmi ja Peppi jaksa istua hiljaa kuuntelemassa:
Sä kerrot ettet voi sietää kattoa läskejä suutelemassa..
Kuule noilla puheilla innostat vielä enemmän imuttelemaan, jos tiedetään, että siellä on joku sun kaltanen tyyppi huutelemassa.

Meillä on sulle sanottavana pari sanaa vahvaa, eli istahda alas ja hetki tuijota tätä höllyvää jenkkakahvaa

Maura Maura, nyt ei sun kohdalla kyllä kunniankukko laula, vaikka sulla onkin ehkä meitä selvempi kaula ja painat vähemmän ku rautanaula

Sä kerrot että oot toipumassa sairaudesta vakavasta, siitä puhuminen kertoo selkeesti rohkeudesta, mutta Maura miksi ihmeessä rupeet meitä läskejä mollaa? ihmisiähän mekin tässä vaan ollaa

Sun pitäis selkeesti kerran päästä meidän pehmeeseen haliin, upotettais sut oikein mielellämme tähän taliin

voitais tutustuttaa samalla sut meidän saliin, ei me kaikki lihavat niin epäterveellisesti elellä, että sä voisit tollasia yleistyksiä suustas tosta noin vaan vejellä.

jos meidät tolleen maanrakoon lyödään, niin sitten on varma että vielä enemmän sun kiusakses syödään.

Maura sun on nyt vaan ite katottava peiliin, uskotaan että me lihavat ja laihat voitais kyllä skeitata samaan reiliin.

Kyllä meillä isommillakin on oikeus rakkautta jakaa, se että vartalo on kuin mallilla ei välttämättä hyvää kyytiä takaa.

Kunhan jokaisen oma elämä on sopivan vakaa, eikä yksin pelkästään kotona makaa, uskotaan että meistä voisi tulla ystäviä, lähetään yhdessä syömään ja pidetään lystiä.

Maura säkin oot varmasti ihan hyvä mami, jos alat väittelee niin sit kutsuu meitä kolmea tatami

Siis Maura ota ihmeessä meihin yhteyttä, ei kanneta kaunaa, ehkäpä voitais tehdä vaikka yhdessä jouluksi pari kauralyhdettä.

Mimmi ja Peppi

Mitäs mielipiteitä tämä teissä herättää?

Peppi lähtee, Mimmi jää..

Huhhuh. Mä oon jännittänyt tätä päivää vaikka kuinka paljon, mutta koska tänään ollaan vihdoin saatu lyötyä tärkeitä päivämääriä lukkoon, niin musta tuntuu että on vihdoin aika jakaa asia myös teidän ihanien kanssa.

Me ollaan aina Mimmin kanssa painotettu sitä itsensä hyväksymisen sanomaa, mutta samalla myöskin sitä, että meidän kaikkien tulisi tarttua omiin unelmiimme ja toteuttaa niitä. Pyrkiä elämään sellaista elämää jota haluaa ja tehdä kaikkensa voidakseen hyvin.

Meni monta vuotta, että mun sisällä kyti unelma, jota en uskaltanut toteuttaa. Löysin aina syitä ajatella, että "ehkä sitten joskus".. välillä ne syyt oli työ, välillä poikaystävä, välillä ystävät, välillä pelko etten pärjäisi ja välillä mikä tahansa syy minkä vaan saatoin keksiä. Silti aina muistin tän unelmani ja mietin sitä jatkuvasti. Mietin Uskaltaisinko? Pystyisinkö? Pärjäisinkö?

Mä oon laumaeläin, en viihdy yksin oikein ollenkaan. Tottakai tykkään hengailla itteni kanssa, viettää yksinäisiä iltoja kuunnellen hyvää musaa ja oon mielestäni ihan hyvää seuraa. En kuitenkaan oikein tykkää asua yksin, mun oli vaikea totutella nukkumaan yksin tässä reilu kuukaus sitten ja muutenkin..

Nyt mä kuitenkin oon tullut siihen pisteeseen etten enää pääse yli enkä ympäri tämän unelmani toteuttamisesta. Oon tajunnut, että jos mä aion sen toteuttaa niin se on toteutettava nyt. Mä oon 25-vuotias ja mun suurin haave on olla vielä joskus äiti. Oon viimesen vuoden käsitellyt eroani pitkästä parisuhteesta ja ihmisestä, jota rakastan edelleen todella paljon ja joka on mulle ihan hirvittävän tärkeä. Oon mennyt elämässäni eteenpäin, nauttinut siitä vapaudesta jonka kohtasin ja ottanut ilon irti kaikista mahdollisista hetkistä.

Kun kesällä astuin lentokoneesta ulos, tiesin sen.. Tiesin ettei tästä vaan ole paluuta ja tiesin mitä mä aion tehdä. Kun ajoin taksilla 30min ja katselin ympärilleni, päätin sanoa sen ääneen. Sanoa ääneen sen ihmiselle, joka on kuin sisko ja joka on mulle ihan tajuttoman rakas. Ihmiselle, jonka kanssa työskentelen ja jonka kanssa teen melkein kaikki asiat elämässäni. Ihmiselle, joka soittaa mulle vessasta ja kertoo kuinka on leikannut varpaankyntensä liian lyhyiksi, tai keskellä yötä laittaa viestin, että "en saa unta, saatko sä?" Jos en vastaa, niin sieltä tulee luultavasti perään viesti jossa se kertoo miksi ei saa unta, ettei mun sit turhaan tarvitse aamulla huolehtia onko joku hätänä. Ihmiselle, joka on mun suurin tuki ja turva, joka aina huolehtii ja auttaa jos on tarvis. Tämän ihmisen nimi on Mimmi ja tekin saatatte tuntea sen. Ai mitäkö sanoin ääneen? Sanoin, että "Mimmi, mä haluan muuttaa tänne." Tähän Mimmi vastasi "Niinkö? No sittenhän sä muutat." En tiiä tajusko se koskaan, että olin tosissani?



Nyt tilanne on kuitenkin se, että minä Peppi More To Love otan ja lähden. Mä lähden reilu kuukauden päästä toistaiseksi New Yorkiin, kaupunkiin joka ryösti sydämeni. Oon viimeset kuukaudet selvitellyt asioita, täytellyt papereita ja sumplinut jutut siihen pisteeseen, että pääsen lähtemään. Oon pähkäillyt ja miettinyt, itkenyt ja nauranut, mutta vielä kertaakaan en ole edes ajatellut etten lähtisi. Mimmi on tukenut mua tässä ihan hirveesti ja selvitellyt mulle hirveesti juttuja, joita en oo osannut edes ajatella. Mä tiedän, että sisimmässään Mimmi on musta ylpeä ja samalla silläkin kai tulee mua vähän ikävä?

Me jatketaan Mimmin kanssa hommia ihan kuten ennenkin ja tämä blogi jatkuu ihan kuten ennenkin. Ainoana erona tietenkin se, että mä kirjottelen sieltä ja Mimmi kirjottelee kotoisasti Nummelasta. Voin ainakin kertoa, että mä varmaan tuun entistä enemmän lukemaan meidän blogia, kun haluun nähdä ja kuulla mitä Mimmi tekee ja mitä Mimmille kuuluu. Ei sillä, että me kuitenkin varmaan jutellaan Skypessa joka päivä ja muuta, mutta silti. Tollasesta "kirjeenvaihdosta" meidän blogi alunperin lähti, kun Mipe oli Sloveniassa ja mä täällä, joten nyt palataan siihen tuttuun meininkiin.

Mä kyllä kerron teille sitten lähempänä tarkan päivän millon oon menossa ja kerron enemmän asumisjutuista yms, kun oon siellä ja kaikki on selvinnyt. Lähden sinne ilman suunnitelmia, haluan tehdä just niinku tuntuu hyvältä. En tiedä riittääkö mulla rahat (jos ei, niin sit pitää keksiä jotain), en tiedä pärjäänkö yksin (okei onneks mulla on siellä tämä ihana tyttö, joka on luvannut pitää musta hyvää huolta ja muitakin ihania kavereita).. En tiedä oikeastaan mistään kauheesti mitään, mutta sittenpä nähdään. Jos tulee liian ikävä kotiin ja siellä on hirveetä (öö saatan epäillä tätä hirveyttä ainakin vähän, ikävä tulee varmasti) niin tuun kotiin.

Muutenkin mä tuun maaliskuussa kuitenkin käymään Suomessa, koska meillä on sillon tosi iso ja upea työjuttu, josta oon haaveillut aina. Se on jotain niin More To Lovea ja jotain niin parasta vaan, että tekis mieli kiljua ja itkeä koko ajan. :D Sen jälkeen palaan kai taas takaisin NYCiin, tai kuka tietää? Ehkä jonnekkin muualle?



Mä oon todella onnellinen nyt, koska elän unelmaani. Mua pelottaa ihan järjettömän paljon, mutta samalla odotan tätä niiiiin paljon. Mulla kuitenkin tulee Mimmiä niin hirveä ikävä (okei hyvä etten itke jo nyt, kun tätä kirjotan) että toivon meidän pääsevän johonkin reissuun tässä piakkoin vielä yhessä. Johonkin missä saadaan olla kaksistaan ja vaalia meidän ystävyyttä, koska viime aikoina ollaan keretty vaan tekemään töitä, töitä ja lisää töitä. Toivottavasti siis löydettäis tästä joku kolo ja joku hyvä matkakohde vaikkapa, mihin sitten vaan lähettäis.

Seuraavan kuukauden aion viettää työskennellen paljon ja näkemällä mulle tärkeitä ihmisiä. (Onneks jopa mun Mummi 75v ilmoitti just hankkineensa tietokoneen, että voidaan pitää yhteyttä ja aion opettaa sitä käyttämään Skypea..) Tää ei oo lopullista, mä saatan tulla koska vaan takaisin, tai sitten jäädä sinne ikuisiks ajoiksi. Kukaan ei voi tietää. Paperiasiat ja muut on vain paperiasioita ja asiat tuntuu aina järjestyvän, jos niiden tarpeeksi tahtoo järjestyvän.

Huh. Nyt tuli paljon avautumista, enempää en jaksa edes nyt kirjottaa.

Eikö ookkin aikamoista? :)

Guys, finally it's official. I, Peppi More To Love am going to move to NYC soon. More To Love is not going to change, I'm just not in Finland anymore. I'm reallyreally happy, but going to miss Mimmi A LOT.

Niin ja nyt kaikki alkaa sitten painostamaan Mimmiä, että se tulee pian NYCiin moikkaamaan mua!!!!

Pönöttäjät Valtterissa!

Eilinen päivä meni Pojan kanssa Valtterissa pönöttäessä. Poika sano hyvin kotona, että "eipä siinä kauheesti keretty juoruta" - joka siis oli vaan hyvä asia :D Kiitos kaikille, ketkä jakso vaivautua paikalle joko ostoksille tai muuten moikkaamaan. Pakko myöntää, että meinas itelläkin olla tuo tulo hieman tuskan takana, enpä muista koska nimittäin oisin klo 05.50 ollu hereillä sunnuntaina... Mutta KANNATTI HERÄTÄ!! Sumu aamulla oli muuten vähintään yhtä paha ku Pepin alemman postauksen kuvassa, jännitti vähän ajella.

No käytiin myymässä tavarat, kurvattiin K-raudan (LISÄÄ kattopaneelia) ja Subwayn kautta kotiin ja otettiin päiväunet. Oli raskas päivä :D Herättiin Dancelle ja nyyhki(ttii)n kahtoo fatboyssa pötkötellen myös Forrest Gump, joka on kyllä yks parhaimpia elokuvia. I LOVE IT!!

Alla parit kuvat Valtterista.













Ja niille kaikille ketkä ei eilen paikalle päässy kerrottakoon, että ehkäpä samanlainen keikaus tiedossa vielä tämän vuoden puolella, jäi nimittäin tuota myytävää vielä aika kivasti jälelle, vaikka paljon sitä menikin. Ja huutonettiin tavaroita tulossa _ehkä_ :D (hirvee homma)!

Huomiseen Pörrit! (NÄÄN HUOMENNA PEPEE PITKÄSTÄ AIKAA JEEE!!)

He just made me cry..

Wow. En oo hetkeen nähnyt mitään näin kaunista. Niin kaunis tarina, niin kaunis kuvaus, niin kauniit ihmiset, niin kaunis musiikki, niin kauniita kuvia, niin kaunista vaan ihan kaikki.

Kanye West on tehnyt jotain mitä kukaan muu ei olis voinut tehdä. Se on vienyt "musiikkivideot" ihan nextille levelille. Suosittelen viettämään 35min tän kauniin elokuvan parissa, mä nimittäin purskahdin monta kertaa kyyneliin vaan tän upeuden takia.



Kiitos siitä, että maailmasta löytyy todellisia taiteilijoita ja ihmisiä, joilta löytyy mielikuvitusta ja uskallusta tehdä asioita eri tavalla. Ne ihmiset nimittäin värittää tästä maailmasta vielä paljon kauniimman paikan.

Kanye West, You made my night.

Ajatuksia? Mä oon melkeinpä sanaton. Tuliko kellekkään muulle samanlaista tunnereaktiota?

More (To) Love in Tampere..

Huhhuh, Tampereelta vihdoin kotiuduttu ja on kyllä huippua olla kotona.

Tässä muutama kuva eiliseltä..


Pari rölliä.


Paneelikeskustelu digitaalisesta promootiosta oli todella mielenkiintonen. Oli kiinnostavaa kuulla vähän levy-yhtiöiden ja median ajatuksia. :)


Koskikeskuksessa oli paljon eri esiintyjiä ja mun lemppari olikin ehdottomasti Puhuva Kone, joka on siis 11-vuotias räppäri. Nuoriherra kertoi kirjoittavansa ite riiminsä ja ottavansa kantaa asioihin, jotka kokee tärkeinä. Me ollaan ihan Puhuvan Koneen faneja ja uus levy onkin ollut tehosoitossa!!


Illalla siirryttiin taas Pakkahuoneelle kattelemaan keikkoja ja yrittäessäni ottaa kuvaa Inkasta ja Miloksesta, päätti eräs tunkea kätensä eteen..


Sitten se nappasi mun kameran, otti kuvia kaikista yllättämällä ne ja nappasi myös ihanan Kristiinan kainaloonsa. :D


Kristiina sit kuitenki halus enemmän pussailla Peppiä.. Peppi ilmeisesti tykkäs. :D


Myös pojat tykkäs!


Ja BFF tykkäs!


Ja me tykättiin.


Mentiin Pakkahuoneelta takas hotellille ja Milos soitti meille pianoa.. Irma fiilistelee.


Milos päätti tehä Irmalle biisin. :D Oli ehkä parasta vaan makoilla tuolissa ja kuunnella kun Milos soitti pianoa ja laulo. Sillä on täydellinen ääni!


Yöllä kävästiin myös Fullsteamin jatkoilla poikien kanssa. Sieltä sitten luisteltiin liukkaita katuja pitkin takas hotellille nukkumaan joskus aivan liian myöhään. DUDE, what's up with that tongue?


Aamiaisen jälkeen starttas auto kohti Helsinkiä ja mitenkäs tää sumu?

Oli ihan mahtava ja työntäyteinen viikonloppu. Unta on tullut otettua to-su välisenä aikana ruhtinaalliset 11 tuntia, joten pikkasen väsyttää. Tavattiin kuitenkin niin mahtavia tyyppejä ja pidettiin niin kivaa, ettei voi missään nimessä valittaa. Tänään taitaa ilta mennä ihan vaan leffan parissa rentoutuen. :)

Miten te ootte viettäny viikonloppua? :)

Mimmi Valtterissa!

Mimmelin "lomaan" on kuulunut myös hillitön kamojen läpikäyminen ja melekonen satsi vaatetta, koruja yms. tavaraa lähteekin huomenna sunnuntaina myyntiin Valtteriin pöytään nro 742! Pöytä on lähellä ulkotorin sisäänkäyntiä. Tulkaahan siis ostoksille, tai muuten vaan moikkaamaan! :)

Kengät kokoa 40
Vaatteet L, XL yms. sekalaista :D
Laukut ja korut - mahtuu aina!

Nähdään huomenna!! :)

Kuva lainattu täältä.

From Tampere with Love..

Kuten kerroin, mä lähdin viettämään viikonloppua Tampereelle torstaina. Täällä vietetään Musiikki ja Media-tapahtumaa ja täällä on kaikkea mielenkiintoista. Eilisen yks mielenkiintoisimmista jutuista oli seminaari Spotifysta, jonka veti.. kukas muukaan kun itse Jonathan from Spotify. Mahtavuutta!

Alotetaan kuitenkin torstaista, koska sillon täällä oli kans jotain tosi kivaa.. Me yövytään Ilveksessä koko tää viikonloppu ja se onkin hyvä, koska suurinosa seminaareista on täällä ja samoin torstain keikat oli tuolla meidän yökerhossa. (Ei tarvii kävellä pitkälle, tai värjötellä kylmässä joten tää on todella mukava juttu lihavan mielestä. :D)


Maskinen Ruotsista. Ihan uskomattomia tyyppejä, mieletön show ja tykästyinkin kovasti! Tosi kovia biisejä, tykkään tykkään tykkään!


Kymppilinjakin oli saapunu paikalle pienellä edustuksella. :)


Illan odotetuin.. Adam Tensta, joka veti myös uusia biisejä uudelta levyltä, joka on kuulemma vihdoin valmis! :)


Oli myös kiva nähä Adamia pitkästä aikaa. Se on ihana! :)


Tää paita kuuluis Mipelle!


Nää lasit kuuluis Pepelle. :/ Inka osti noi Bronxista, mua jäi vähän kaivelemaan ja saatankin pakottaa jonkun tamperelaisen kaverin hakemaan noi mulle..Vai tietääkö joku saako Helsingistä noita? :)


Kiitos lukijoille vinkeistä, tää löydettiin!


MMMMMMM. Vihdoinkin. Musta on tullut ihan mahdoton SUSHIMONSTERRRRR! :)


:/ Onneks meille löyty kuitenkin jälkkäriä.


Illalla suunnattiin Pakkahuoneelle kattomaan keikkoja. Capital Beat oli ihan mielettömän energinen ja yleisö oli ihan liekeissä. Näin bändin ekaa kertaa ja tykkäsin kovasti!


Mieskomeutta Ruotsista.


Naiskauneutta Suomesta.


Ihanat pojat! :)


Ihana Axl oli Deluxeissa soittamassa. Kävästiin pikaisesti Tivolissa moikkailemassa tuttuja, mutta nyt täytyy alkaa jo myöntämään, että alan olla liian vanha. Ne lasinsirut, oksentelevat ihmiset ja muu meininki ei oikein uponnut tähän vanhaan, selväpäiseen ja raihnaiseen Pepeen. :D Onneks Axl oli ihanan fresh ja soitti mielettömän hyvää musaa! Muutenkin näissä bileissä soi oikeesti ihan tajuttoman hyvä musiikki. Siellä oli monta eri DJ:tä soittamassa.


Jälleen aivan liian vähän nukuttuja tunteja.. Nukahdin eilenkin kylpiessäni sinne ammeeseen ja heräsin omaan pulinaan, kun puhuin unissani. :D


Aamiainen ja pilaantunut luumu... :D

Nyt taidan häippästä tonne alas kuuntelemaan Inkan hostaamaa paneelikeskustelua digitaalisesta promootiosta ja sitten Koskikeskukseen kattelemaan esim. Puhuvaa Konetta! (awwwwwwww).. Töiden merkeissä menee taas tää päivä ja illalla olis taas kivaa tiedossa. Saa nähdä mihin tänään eksytään, Tampere on täynnä menoa ja meininkiä ja paljon tuttuja paikalla. JEEE! :) Terkkuja muuten kaikille teille ihanille, jotka tulitte eilen moikkailemaan mua!! :)

Mipelle terkkuja Nummelaan.. Kiitos noista lomakuvista, tuli pikkanen hinku päästä johonkin lämpimään. Pitäisköhän meidän harkita jotain lämmintä lomakohdetta PIAN?

Ehkä tän hetken kivoin tanssibiisi:



Rihanna ja Drake TOIMII!

LOMALLA!

Päätettiin yhteistuumin ennen Muotimessuja, että pidetään seuraava (eli tämä kuluva) viikko LOMAA...

Vuosi sitten lokakuussa olin nimittäin kokonaisen kuukauden lomalla Intiassa. Oon ollu koko lokakuun jo useampana vuonna poissa Suomesta.


Biitsillä oli Mimmi More To Lovellakin hymy herkässä.




Asukuviakin tuli postattua reissusta... (Nuo housut muuten ehti tuhota muutamat pyykkikoneelliset ennen ku heitin ne roskiin :D LEMPIHOUSUT!!!)


Altaassa lillumista. Aijai...















Niin... Oltiin tosiaan Pepen kanssa suunniteltu, että otetaan äkkilähtö lämpimään. Ei tultu ajatelleeks, että jengillä on syyslomat ja _mitään_ lähtöjä ei tietenkään oo saatavilla.

Nyt kävi näin.

Vuonna 2010 vietin lokakuussa viikon "loman" Nummelassa.

"Lomaan" sisältyi mm.

- useita sähköposteja
- useita tunteja koneella pönöttämistä
- 30neliötä kattopaneelia
- tosimonta lyhyttä ruuvia
- tosimonta pitkää ruuvia
- useita klipsejä (tai mitä lie)
- suht vilposaa keliä

















Kotona siis remontti. Malttakaahan vielä hetki, kotipostauksia tulee kyllä :)

Ps. Yks hyvä asia tässä kotona "lomailussa" on, nukkua oon sentään ehtiny! :D Taidanpa siis kömpiä taas pehkuihin!

Pps. Vuodentakaisia Intia-postauksia löytyy täältä.