XL-Mimmin uus MXL-tukka.

Kuten jo mainitsinkin, niin mulla venähti letti pituutta tuossa viime viikolla yhtäkkiä melko reilusti, olin nimittäin torstaina MXL-koulutuksessa hiusmallina (tietty yks MimmiXL sinne haluttiin) ja nyt mulla on sitten pitkät hiukset, jee!

Lähtötilanne oli punaruskea, josta eka värjättiin ihan tumman ruskee ja sitten lähettiin liimailemaan vähän jatkohiusta päähän...

Olin ainut malli joka värjättiin paikan päällä, joten sain olla aika ylhäisessä yksinäisyydessäni tuolla Studiolla.

Mulle laitettiin kolmea eri sävyä ja tuo eroo perus teippipidennyksestä sillä, että liima levitetään hiusnauhaan "irtonaisena" kynsilakanlevitystaktiikalla, ei siis teippirullasta. Samoin tuon poistaminen on helppoa, koska poistoaine haihduttaa liiman ja hiukset saa nätisti irti, eli on täten myös hiuksille hellävaraisempi. Ainakin mulla on ollu nimittäin melekosta showta tuo teippien irrotus aiemmin, joten ootan jo innolla sitä päivää, kun näitä uusitaan ja se ei (toivottavasti) ole yhtä kivuliasta kun ennen on ollu :D Hyvällä hoidollahan nämä hiukset kestää nimittäin hyvänä parikin uusimiskertaa.

Vilma myös rouhi leikata tuota minun lettiä aika ruhtinaallisesti ja nyt se istuu muuten aika hyvin tähän minun melko lyhyeen lettiin. Kauhistuttaa aina kahtoo näin kampaajana niitä (usein kotitekoisia) pidennyksiä joita ei oo ollenkaan leikattu ja jotka on semmoset pötköt ja omat hiukset nousee esiin (esim Voice of Finlandissa oli just yks semmonen tyttö, huh).

Kun kyselette meiltä usein missä kannattaisi ottaa hiustenpidennys niin Vilma pyysikin vinkkaamaan teille, että heillä Cime:ssä saa helmikuussa varatuista tuuhennuksista ja pidennyksistä nyt -50% alennuksen. Vielä on siis pari päivää aikaa toimia! Pidennykseen voi siis tulla vielä maaliskuun loppuun mennessä. Hintaa tuuhennukselle alennuksen jälkeen jää 155€ ja pidennykselle 310€. Hinnat sisältävät materiaalit ja työnosuuden sekä arvonlisäveron, eli ei tosiaankaan paha hinta. Kannattaa pistäytyä Cimen Facebookissa katselemassa kuvia ja varata myös aika ilmaiseen konsultaatioon :) Vilma ainakin oli ihan huippu (ja näppärä) tyyppi ja onpa tuolla Cimessä tarjolla vaikka mitä muutakin (esim. hypnoosia)...

Miltäs näyttää? Ja mikä on tuomio tummasta väristä (on muuten vaan vähän tummempi kuin minun oma väri)? Oon pessyt tätä nyt kerran ja hius on kyllä tosi hyvälaatusen tuntusta. Pepillä on myös päässä samaa hiusta, tosin meidän Simon laittamana. Katellaan miten pysyy ja miltä tukka tuntuu tuossa muutaman kuukauden päästä :)

Theophilus London!

Kuunnelkaapa tämä biisi ja sanokaa ettei teille tullut edes yhtään parempi maanantai? Tää on soinut mun päässä nyt varmaan kuukauden repeatilla ja lauantaina ollessani DJ:nä tämä räjäytti potin ja sai kaikki tanssimaan täysiä.

"If you think you're special, you're probably not."

Perjantai-ilta Vapianossa

Mekin pistäydyttiin kutsuvieraina syömässä Vapianossa perjantai-iltana muutaman muun bloggaajan kanssa ja vaikka myös seura oli hyvää, keskityin näköjään kuvailemaan vain ja ainoastaan paikan antimia. Lisää Vapianon fiiliksistä voi ja kannattaa lueskella siis hieman kattavammin vaikkapa MouMoulta.

Vapiano on siis varsin mielenkiintoinen konsepti joka sekoittelee pikaruokapaikkan ja ylellisemmän ravintolan toimintamalleja melko saumattomasti. Näin ekakertalaisena ite ainakin olin ensin vähän ihmeissäni, mutta loppupeleissä kaikki sujui hyvin ja sain tilattua mieleisen pastan oikeanlaisella makaronilla... Kannattaa ehdottomasti pistäytyä joko Helsingissä (tai ulkomailla) maistelemassa pastoja, pizzoja tai salaatteja puljun jälkiruuista nyt puhumattakaan...

Onko tuttu paikka ja mitäs pidätte Vapianon sapuskasta?

Me mennään varmasti uudelleenkin, hinta-laatusuhde tuolla oli nimittäin enemmän kuin kohdallaan!  

Peppi Broadwaylla!

Mä tein viimesenä päivänäni teille tällasen videon, kun olin hakemassa viimehetken juttuja New Yorkissa. Tämä video johdattaa sinut flunssasta huohottavan oppaan voimin esimerkiksi Conversen liikkeeseen. :D (Huomatkaa, kun mua rupee vähän jännittämään siinä...)



Enjoy. :)

HUOM! Jos on tarvetta pienelle ja hyväkuntoiselle yksiölle Kalliosta 1.3 alkaen niin laittakaa spostia info(a)moretolove.fi

Tiistaireleet

Peppi jo kertoilikin pääpiirteittäin meidän tiistaipäivästä, mutta jättipä mainitsematta, että ennen lounasta ja haastista piipahdettiin Tempurilla Tikkurilassa ja voi vitsi miten kivoja yhteistyöjuttuja meillä onkaan tulossa! Tempurin Sleep Centerissä hengailu on parasta, sen kun voi tehdä makuuasennossa :D Kyseltiinkin jo, että onko ok jos tullaan pitämään palaverit aina tänne... Me ollaan jo myös ilmottauduttu (epä)virallisiksi sänkytestaajiksi. Freelancer-sänkytestaaja ois kyllä aika kova titteli...

Lounaalle lähtiessä napattiin vielä asukuvat ja kameran ja 50mm linssin kanssa oli taas omat haasteensa... 

Lasit Specsavers Forum

Korvikset Rachel

Paita Forever21 (3XL)

Hame F21 (XL)

Sukkikset H&M (XL)

Kengät Payless shoes (37)

Liivi GT (L)

Paita Monki (L)

Shortsit NewLook (UK20)

Legginssit Piruetti (L)

UGGit New Yorkista (9)

 

Että semmoset tiistareleet. 

Mulla on muuten nyt myös uus tukka! Sen superpunasen jälkeen heitin tuohon päälle Color maskin ruskeeta naamiota ja tulos oli tämä kuvassa oleva. Peppi totes muuten mulle älykkäänä tuolla että "on muuten tosi hyvin pysyny tuo sinun punanen" johon olin että "öööö... värjäsin jo tätä ruskeemmaks" :D. No nyt on sitten tummempi ja aika monta kertaa pidempi. Ou jee!

Nyt jatkan töitä koneella ja iltapäivästä Stadiin. Melkein huvittais mennä vielä illalla leffaan, menisköhän siellä joku näkemisen arvonen pätkä... Härmä kyllä kiinnostaa, tiiätte kyllä miks... Vi ses! :)

Pepin lasit ja Mimmin leggingssit blogin kautta saatu.

Eiliset apinoinnit

Eilen oli kiva päivä. Meillä oli sovittuna pari palaveria ja välissä kerettiin käydä myös sushilla lempparipaikassamme, eli Kaisaniemen metroaseman Happinesissa. Siellä ollaan käyty ties kuinka kauan ja aina vaan on yhtä hyvää. Sushi/thaibuffet kustantaa jotain alle 10e ja ollaan jo opittu, että keskiviikkosin tarjolla on satay kanavartaita ja tän takia mennäänkin yleensä keskiviikkosin. :D


Saatiin ennen joulua Kluuvin Fueliin lahjakortit ja Mimmi tarjosikin mulle lahjakortillaan Frozen Yoghurtin. Ite oon oman lahjakorttini kappaskappas hukuttanut, mutta lupasin yrittää ettiä sen... Tällä hetkellä hukassa on myös kotiavain, mä oon tunnettu näistä hukuttamisista, onneks yleensä en hävitä mitään.


Tehtiin tosiaan haastattelua siinä samalla, itse torkuin jet lagin takia ja Mimmiä haastateltiin enimmäkseen.


Ei oltu taas hetkeen nähty...


... joten meininki oli suht hysteeristä.


Oli ihanaa nähdä ja hölmöillä yhdessä. :)

Suomessa on niin kivaa! Mua ei oo toi lumikaan vielä haitannut ja tänäänkin heräsin aurinkoon. Kävin äsken asioilla ja nyt aion ettiä sen avaimen, koska tää avaimeton elämä on vähän haasteellista. :D

Oon niin onnellinen, että oon täällä! JEEEE!

"Oh no, Bon Iver put himself to sleep"

Suurena Saturday Nigt Live-fanina, katoin tietenkin viimeisenä iltananikin kyseisen shown. No tällä kertaa oli todella hyvä jakso (samoin pari viikkoa sit ollut Channing Tatum-jakso) ja naurattikin aika paljon.

Tää oli ehkä mun suosikki skit, katon tätä nyt aika monetta kertaa jo:



Onko Putous tavallaan meidän SNL? Mä en oo ikinä kattonut yhtäkään jaksoa Putousta (oon ollu aina pois Suomesta) ja oon tietenkin taas ihan pihalla.. Mun pitää tutustua kyllä varmaan vähän, että voin keskustella Herppeenluomasta vai mikä se nyt on. Kuka teidän suosikki on?

Saavuin eilen Suomeen, päivittelen kuulumisia täältä pian kunhan löydän kamerani tästä tavararöykkiöstä!

Pizzalauantai

Suunnattiin Matin kanssa eilen nokka kohti Helsinkiä Joonakselle ja Veeralle viettämään lauantai-iltaa. Otettiin pariskunta kyytiin Espoon Ikeasta ja koska myöhästyttiin lihapullilta (taktikointia?) Joonas kyseli onko meillä nälkä ja maistuisko pizza. No maistuihan se ja Jone suuntas suoraan kaupan kautta keittiöön.

Joonas viihtyy tosiaan keittiössä ja menipä tuo pirulainen viime vuonna ja voitti Suomen ensimmäisen Master Chef-tittelinkin itselleen. On se melekonen jätkä! Nythän sillä valmistuu keittokirja jota ootan kyllä innolla. 

 

Jone osas heitellä tuota pizzataikinaa ja tulin siitä aika kateelliseksi. Joonas vääns myös tuossa samalla ite vasurilla tehä tomaattikastikkeenkin pizzaan.

Ite päätin tässä vaiheessa suunnata napsimaan uusista laseistani peilin kautta kuvia (uudet rillit kuvissa, toiset niistä, heh heh). Oli muuten jotenkin outo fiilis pitää nuita. Mulla vahvuutta tuli niihin siis +0,75, mutta silti niiden läpi maailma näyttää vähän oudolta, enkä voinu pitää niitä koko iltaa. 

Silmälasit Sand (Specsavers Forum)
Paita BikBok (L)

Toppi GT (XXL)

Paljettishortsit F21 (3XL)

Legginssit Piruetti (L)

Sukat Hoo et äM :D

Pepe söpöliini.

Hulinaa riitti, kun Jykä, Pepe ja Pablo leikkivät keskenään. 

Jauheliha-sipuli-tomaatti-feta 

Ilmakuivattu kinkku-mozzarella-rucola

Voin kertoo, että oli kyllä suhteellisen hyvät eväät... 

Katottiin tietty Putous (Leena Hefner os. Herppeenluoma voittoon!) ja Veera teki samalla mulle myös aivan ihanat rakennekynnet. Kyllä nyt kelpaa taas :) Ajeltiin yöllä sitten vielä kotiin ja on kyllä pakko todeta, että tämä lauantai-ilta pelasti itse asiassa koko menneen viikon, nimittäin alkuviikon vietin oksennustaudissa (not nice), torstaina Kela muisti kirjeellä (opintotukia perittiin takaisin 3kk vuodelta 2010, not nice) ja perjantaina kävin verikokeissa ja oikeaa käsivarteni kipeytyi niin, etten voinut oikein tehä mitään ja sitä komistaa yhä melkoinen mustelma (not nice). Onneks siis oli ees eilen mukava ilta!

Tänään puolestaan oon kirppistellyt, tehnyt lumitöitä ja leikkinyt lumessa Jykän (ja Matin) kanssa. Lunta tuli muuten ainakin meille todella kiitettävästi lisää viime yönä, eikä loppua näy :D Että tervetuloa vaan Peppi Suomeen, lähetän jonkun lumikissan vaikka hakemaan sinut kentältä! ;) 


Miten teillä meni vkl? Toivottavasti oli ainakin parempi viikko kaikin puolin, kuin minulla... :) 

Silmälasit ja leggingssit blogin kautta saatu.

100% hyvää!

Rakastan MACin huulipunia ja oon vähän ruvennut hamstraamaan niitä. Ne pysyy hyvin huulilla, niissä on makeita värejä ja koostumus on just hyvä.

No tännehän on kevät jo täysin tullut (onkohan Helsingissäkin jo "kevätlinja" Macin pisteellä, eli sairaasti värikkäitä kuvia ja pari kuollettavan ihanaa huulipunaa?) ja niinpä innostuinkin yks päivä Macin liikkeessä ostamaan pari huulipunaa.


Yksi niistä oli tää Viva Glam Nicki-puna joka on herkullisen pinkki, eikä ehkä tässä kuvassa näytä ihan niin kirkkaalta mitä todellisuudessa onkaan. Siinä vaiheessa, kun luin, että huulipunan tuotta menee sataprosenttisesti tukemaan AIDS-työtä niin kiikutin sen tiskille. Samoin Ricky Martinin "lip conditionerin" koska oletan sen tietenkin olevan jotain todella hyvää hoitoainetta mun tällä hetkellä todella oudosti käyttäytyville huulille. (Mun iho ja huulet on tällä hetkellä todella oudoissa meiningeissä, en oo varmaan koskaan kärsinyt tällasista iho-ongelmista.)


Tykkään paljon Nicki Minajista (jos miinustetaan tästä se Grammeissa ollut järkyttävä esitys) ja Rickykin on ok. Nää kuvat on makeita ja koska en saanut Nickin Pink Friday-huulipunaa niin tämä lohduttakoot mua.

Macin kaupan tiskillä muuten soitetaan aina kelloa, kun joku ostaa ton huulipunan. Mun ostaessa näitä ja kellon soidessa koko liike taputti ja huus. :D Toivottavasti jos näitä saa myös Suomesta niin sama käytäntö tulee Stockalle!

Tempur-tyynyt tulivat taloon

Tempurilla oltiin viime vuoden puolella huomattu meidän blogissa esiin nousseet uniongelmat ja stressaava elämäntyyli ja meidät kutsuttiinkin kylään. Saimme kuulla muutaman tunnin luennon oikeanlaisen tyynyn, peiton ja patjan ominaisuuksista sekä nähdä raakaa faktaa ihmisten nukkumistottumuksista. Ihminen nukkuu kuitenkin 1/3 elämästään, miksi makuuhuoneeseen sitten sijoitetaan niin nihkeästi ja esimerkiksi muutaman satasen panostus oikeanlaiseen tyynyyn tuntuu kohtuuttomalta? 

Varsin perusteellisen Powerpoint-esityksen jälkeen olimme molemmat vakuuttuneita ja valmiita muutokseen. Lupasimme Pepin kanssa käsi sydämellä pyhästi panostaa makkariin tulevana vuonna 2012. Matkalukemisiksi Arto pakkasi meille mukaan vielä Unikoulu aikuisille-kirjat ja sain kehotuksen viivata joululahjalistaltani Tempur-tyynyn yli.

Pakko myöntää, että Arton pitämän palopuheen jälkeen oli entistä hankalampaa saada unta. Mielessä alkoi kotona sänkyyn asettautuessa pyöriä se laiminlyönti, mitä joka yö omalle vartalolleni teen ja aloin kiinnittää ihan erilailla huomiota selkärankani kierouteen ja jo aikansa eläneen joustinpatjan liialliseen joustoon sängyssä maatessani, peiton hikisyydestä nyt puhumattakaan. Yhteistyömme alkuun tuntui olevan aivan liian pitkä aika, vaikka en ollut aiemmin uhrannut ajatustakaan nukkumisergonomialleni koko elämäni aikana.

Joulukuussa koitti vihdoin se päivä, jolloin saimme valkata omat Tempur-tyynymme. Testasimme perusteellisesti eri tyynymalleja Sleeping Centerissä myyjien opastuksella ja kontrasti edelliset yöt Ruotsin laivan jättimäisillä tyynyillä nukkuneena oli kyllä melkoinen. Päätin siinä samalla sitten sijoittaa ja ostin tyynyn ennakkojoululahjaksi myös Matille. 

Ensimmäisenä testi-iltana asettelimme Matin kanssa tyynyt sänkyyn vierekkäin. Makuuhuoneeseen tuli heti ihan uutta säpinää; vertailimme rankojemme muotoa uusilla tyynyillä ja mallailimme asentojamme niin selällään kuin kyljellään nukkumiselle. Olin nimittäin valinnut meille molemmille tyynyt jotka soveltuivat loistavasti molempiin asentoihin. Pentukoiramme puolestaan ilmaisi oman mielipiteensä nostamalla jalkaa vanhojen tyynyjen päälle, Tempur-tyynyt olivat totisesti toivotettu tervetulleeksi taloon!

Heräsin ensimmäisenä Tempur-yönä muutaman kerran, mutta en kuitenkaan vaihtanut keskellä yötä tyynyä vanhaan, kuten suositellaan, totuttelu uuteen tyynyyn voi nimittäin kestää jopa muutaman viikon. Aluksi tyyny tuntui myös pehmeään tyynyyn tottuneena hieman kovalta. Kaikista suurimpia huomioita Tempuriin siirtymisessä oli kuitenkin se, että kertakaan ei yön aikana tarvinnut tökkiä kuorsaavaa miestä hereille. Ensimmäisenä yönä unissa pyörivät niin sleeping center kuin Tempur-tuotteet, ja eräs pallukka, joka se on jo muuten ihan oma tarinansa.

Näin parin kuukauden Tempur-tyynyilyn jälkeen en kyllä enää vaihtaisi vanhaan kahden tyynyn kekooni mistään hinnasta. Eikä vaihtaisi kuulemma Mattikaan. Matin mielestä Tempur-tyyny tuntuu vaan ihan pirun hyvältä. Kysymys kuuluukin, miksi kokeilimme Tempur-tyynyjä vasta nyt?

Enää ei käsi puudu, kun en nuku tuolleen käsi tyynyn alla. Kiitos Tempurin! :) (kuva New Yorkista kesällä 2010)

Lisää Tempur-tyynyistä täältä. 

Pepin ja Mimmin Tempur-tyynyt blogin kautta saatu. Matin Tempur-tyyny ostettu. 

Nainen muuttaa...

Ensinnäkin iso kiitos kaikille teille ihanille jotka laitoitte mulle vinkkejä kämpistä. Ensi viikolla olen Suomessa ja pääsenkin muuttamaan piakkoin omaan kotiini.

Muutin ensimmäisen kerran yksin asumaan ollessani 18-vuotias. Silloinen asuntoni sijaitsi Punavuoressa ja oli todella pieni. Sen sisustinkin vanhoilla kalusteillani, jotka olin hankkinut muuttaessani opiskelijasoluun. En ollut hirveästi sisustuksen perään muutenkaan tuolloin, kunhan oli siistiä. Itseasiassa näin jälkeenpäin ajateltuna se kämppä oli aivan kamala. :D

Tämän jälkeen olen asustellut yhdessä poikaystävän kanssa, kämppiksien kanssa, Suomessa ja ulkomailla. Nyt kun päätin asettua Suomeen, oli ensimmäinen ehdoton asia se, että hankin oman kodin. Kodin jossa asustan vain minä (ja Uno vuoroviikoin) ja jonka saan laittaa kivaksi kodiksi.

Poikaystävän kanssa asuessa sain aina päättää hyvin pitkälti sisustuksesta. Se kyllä aina halusi jollain tapaa osallistua, mutta minä olin se joka teki viimeisen päätöksen... Mulla oli aika tarkka visio aina sisustuksesta ja se oli selkeys. Oon aina tykännyt selkeistä väreistä, selkeistä linjoista höystettynä jollain pienellä extralla. En halua hirveästi tavaroita näkyville, vaikka mulla paljon tavaraa onkin. Sen takia kaapit, lipastot ja muut on aina ihan täynnä. Kodin tulee olla lämminsävyinen ja yleensä suosinkin "voimavärinä" jotain punaisen sävyä, koska se on lempivärini.

Muuttaessani pois yhteisestä asunnostamme, jätin oikeastaan sinne ihan kaiken. Pakkasin mukaan omat purnukkani (puolet asunnon tavaroista), vaatteeni, kirjani ja levyni. En ottanut astioita, enkä mitään huonekaluja, koska en tiennyt missä päin maailmaa tulisin viettämään elämääni ja tämän takia minulla ei ollut mitään säilytyspaikkaakaan. Nyt ehkä vähän kismittää, koska joudun aloittamaan tämän asuntoprojektin aivan nollasta. Kyllä mulla muutama teekuppi on tässä kertynyt, mutta niillä ei hirveän pitkälle pötkitä...

Olen tietenkin ruvennut miettimään mitä oikeasti tarvitsen ja mitä haluan. Jostain syystä tämä haluan-lista on pidempi ja sen voisi siirtää suoraan ton mitä tarvitsen-listan alle, koska olen "minä haluan"-ihminen ja yleensä vielä haluan saada sen sitten heti. Mummi tuossa toppuutteli, että "pikkuhiljaa", mutta minä en ole ollenkaan pikkuhiljaa-ihminen. Tässä kohtaa on siis kasvun paikka, koska lompakkoni ei veny tähän kaikkimulleheti-tahtiin ja asettikin stopin jo tarvitsen-listan alkumetreille. Muuttaminen on muuten pirun kallista. Ajattelet, että joo takuuvuokrat ja vuokrat ja sitten huonekaluja, mutta entäpä sitten kaikki ne verhot, haarukat, kipposet, matot, teenkeitin, siivousvälineet ja muut? Rahaa menee todella paljon ihan huomaamatta. Siivousvälineitä ei oikein voi jättää siihen "pikkuhiljaa"-listaan, koska mulla on ilmeisesti puhjennut takaisin pölyallergiani täällä New Yorkissa ja niinpä esimerkiksi imuri on ihan ykkösenä listassa.

No äsken sitten yllätinkin itseni vertailemasta imurin filttereitä. Minullahan ei siis luonnollisesti ole hajua mikä on imurin filtteri, mutta onneksi meille lähetetään jatkuvasti tiedotteita uusista tuotteista ja sieltä bongasinkin tällaisen superhiljaisen imurin joka sopii allergikoille. Olisikohan tämä mun juttu? Mitenniin mainosten orja? Katsoin myös äsken ostostv:tä ja meinasin ruveta tilaamaan itselleni jotain todella naurettavaa rättisarjaa, kun oli niin edullinen ja sai vielä kaupan päälle extrapölyliinan, mutta onneksi hillitsin itseni. Me Mimmin kanssa maattiin kerran sängyssä ja katottiin paikallista Ostos tv:tä. Mimmi totesi sillon, että me ei voitais koskaan asua yhdessä Jenkeissä, koska ostettais kaikki sieltä...

Seuraavaksi rupesin sitten pohtimaan, että tarvitsenko telkkarin. En katso tällä hetkellä hirveesti telkkaria, mutta sitten mietin itseäni yksin siellä kämpässä ja tuli sellainen olo, että olis kiva joskus jutella kavereiden kanssa Satuhäistä ja muista, olla niinku mukana. No sitten menin katsomaan telkkareita netistä, mutta luovutin siinä kohtaa kun NetAnttilan sivut avautuivat ja huomasin etten enää tiedä mikä olisi tällä hetkellä hyvä merkki. Mimmillä on ainakin Samsungin telkkari ja se on kai toiminut hyvin, joten ehkä se voisi olla? Entä LG? Montakohan tuumaa siinä pitäis olla? En halua hirveen isoa, mutta kyllä se minimi on silti 32. No entäs sitten kaikki ne putket, mutkat, liitännät ja mitä niitä on? En tajua, tarvitsen miehen apua.

Sitten asia jota vihaan: PIUHAT! Minähän aina jaksoin niistä valittaa poikaystävälle kun olivat rumia, mutta nyt tarttisin Nainen muuttaa yksin-piuhasetin. En minä tiedä mitä kaikkia piuhoja tarvitsen ja minne ne sitten pitää vielä liittää. Tämän asian kanssa tulen olemaan niin hukassa ja joudunkin kutsumaan apua varmasti useampaan otteeseen. Olen kyllä ennen ollut ihan näppärä näissä jutuissa ja pärjännyt hyvin, mutta odotappa kun asut hetken miehen kanssa - kaikki unohtuu, koska ei tarvitse enää olla näppärä ja itsenäinen. Pitäisköhän mun taas oppia sellaiseksi?

Miten te olette pärjänneet muuttaessanne iteksenne? Onko jotain vinkkejä?

En malta odottaa tätä vaihetta elämässäni ja olenkin jo ihan täpinöissä. Tietenkin olen hamstrannut täältä kaikkea oleellista, kuten muutamia pieniä taideteoksia, kirjoja ja koristejuttuja joita ehdottomasti "tarvitsen" tällä hetkellä. :D Minä se vaan en opi. Kolmas matkalaukkukin on jo ostettu, tällä kertaa nimittäin raahaan täältä kaiken tänne jättämäni pois. Tällä hetkellä minulla ei ole vielä mitään kalusteita, mutta onneksi voin sisustaa kämpän vaatteilla ja kosmetiikalla. Niitä on ihan riittävästi. :D

Vihdoinkin Mos Def!

Mos Def esiintyy ensimmäistä kertaa omalla keikallaan Suomessa 1.3.2012. Konsertti alkaa klo 19:00 ja on ikärajaton.

Mä oon odottanut vuosia näkeväni Mos Defin livenä ja koska missasin viime kesän konsertin New Yorkissa jonkun typerän syyn takia niin tätä en aio missata mistään hinnasta.



Mos Def on yks parhaista räppäreistä koskaan ja kun lämppäriksi saapuu vielä Pharoahe Monch niin siinä on jo sitten sellainen ilta, että oksat pois ja koko runko.

Mä rakastan livekeikkoja ja mun mielestä on aivan mahtavaa, että Suomeen on ruvettu tuomaan niin paljon artisteja. Muutama vuosi sitten tuntui ettei siellä käynyt ketään ja nyt oon nähnyt todella paljon suosikkejani Suomessa keikalla.

Liput keikalle maksaa 35 euroa ja Vip-paketit 55 euroa. Oon niin fiiliksissä tästä, että aion tänään jakaa Facebookissamme pari lippua tänne keikalle, olkaa siis kuulolla! Lippujen voittaja saa ottaa kaverinsa mukaan ja meitä on myös tultava halailemaan!



Nähdään siis Kaapelitehtaalla, oon niiiiiiiiiiiiiin fiiliksissä!!!!

12022012

Eilen poikaystäväni täytti melko kiitettävät 29 vuotta (vanhus) ja vanhenemista juhlittiin tietysti lauantai-iltana. Emäntä (minä) oli vääntänyt tarjolle sipsikarkkidippihötön lisäksi mariannemuffinsseja, m&m cookieseja ja pastasalaattia. Vuotuisen perinteen kunniaksi myös grillikausi avattiin luonnollisesti lauantaina ja laskinpa tuossa äsken, että meidän jääkaapissa on yhä yhteensä kaheksan(!!!) makkarapakettia...

Itse pidin koko illan lomaa kamerasta, mutta olipa tuonne tarttunut kuitenkin aikamoinen määrä mielenkiintoista matskua illalta. On se hyvä, että on niin omatoimisia vieraita! Jätettäköön ne kuvat kuitenkin omaan arvoonsa, sillä tämä yksi kuva tiivistää meiningistä olennaisen. Kuvassa siis Matin ystävä ja minä. Juhlat olivat kyllä kaiken kaikkiaan tosi onnistuneet ja tulihan tuota Nlan paikallisen yökerhon tanssilattiallakin pyörähdeltyä (myös siis ne viimeiset hitaat :D).

Juhlia on tosi kiva järjestää, mutta kaikista masentavinta on se sotku mikä niistä tulee. Meillä oli kylässä joku 30 henkeä ja jälki oli sen mukaista. Oon monesti miettiny, että minkä ihmeen takia ennen juhlia yleensä siivotaan, kun niiden jälkeen joutuu jokatapauksessa siivoomaan uusiks :D Ja mikä siinä on, että vaikka tarjolla on kertakäyttöastiat niin siltikin piti pestä kuitenkin likasia astioita se kaks täyttä tiskikoneellista... Että semmoset kekkerit tältä erää. Joskohan sitä seuraavat juhlat tytöille järkkäis vaikka pienten valmistujaisten merkeissä...

Onkos teillä juhlia tiedossa?

Moiccu!

Hellurei! Pikaiset terkut täältä suunnasta...

Eilen oli tosiaaan toi Ivanan näytös ja kaikki meni just ja niin hyvin kun voi vaan odottaakin. New York rakastui Suomeen jälleen kerran ja jatkot Ivanan uudessa liikkeessä oli ihan mielettömän onnistuneet.



Tänään on taas kiireinen päivä, mutta tää kiire on oikein mukavaa. Mut kutsuttiin lounaalle Ivanan porukan ja Veikkauksen New York-kisan voittajien kanssa, sen jälkeen töitä Lincoln Centerissä, sitten kattomaan vihdoin THE VOW (Oon aika fiiliksissä odottanut, tiedättehän) ja illalla mennään vielä juhlimaan.

Kirjoittelen pian paremmin taas, jotkut on myös ehkä saattanut Iltalehdestä bongailla tänään mun jutun!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille, nautiskelkaa! :)

Järjestelyä...

Mullahan on päässyt käymään niin, että en nukkunut silmäystäkään viime yönnä (terkkuja Mimmille joka jutteli kanssani aamuyöhön asti) ja aamulla oli pakko nousta tekemään töitä. Tilanne on nyt se, että kello on 11 illalla, tulin just kotiin, mulla olis juttu kirjoitettavana Iltalehteen (teen siis jälleen Iltalehdelle raportointia täältä Fashion weekin ajan) ja tässä nyt hetken vielä möllötän kunnes alan hommiin. Sitten unet, aamulla ylös ja huomenna oliskin sitten Ivanan näytös, liikkeen avajaiset ja se tarkoittaa juhlia.

Ivana avaa siis New Yorkiin pysyvän liikkeen ja tänään oltiin vähän auttelemassa siellä. Mun täytyy ehkä tässä kohtaa sanoa, että Suhosen vanhemmat on jotain maailman hellyyttävintä ja siellä ne hääräsivät auttamassa tyttäriään ja mulla suli sydän.

Tässä päivän rentoiluasua.

Pipo: Villawool sydän More To Love
Korvikset: Fennimas
Lasit: Specsavers
Paita: Forever 21 (3XL)
Hame: Forever 21 (XL)
Sukkikset: H&M
Kengät: Converse (37.5)

Mä haluaisin osata skrätsätä. Pitäisköhän se lisätä mun lista-kirjaan jollekkin sille sopivalle listalle?

Ainiin... Tiedättekö mikä on ihan mahtavaa? No tämä tunne joka mut on vihdoin ja viimein saavuttanut. Oon nyt reilu vuoden seikkaillut, tullut ja mennyt miten sattuu ja elänyt tällaista matkalaukkuelämää. Mä oon tuskaillut aika paljonkin sitä, kun oon halunnut olla niin vahvasti kahdessa paikassa.

Kun Mimmi lähti täältä, tuli mulla ensimmäistä kertaa sellainen jännä tunne että olisin tavallaan halunnut lähteä sen kanssa. Sillon kuitenkin tuli vielä enemmän se, että mulla on täällä vielä paljon asioita hoitamatta ja juttuja kokematta, joten olin aika innoissani tulevista viikoista. Oonkin tehnyt tosi paljon kaikkea, viettänyt aikaa tärkeiden ihmisten kanssa ja ollut vaan. Viime viikolla ollessani kipeenä kerkesin ajattelemaan aika paljon kaikkea, ehkä jopa liikaakin. Musta tuntui, että pää räjähtää kaikesta siitä ajattelusta ja onneksi paranin viikonlopuksi. Marta saapui tänne maanantaina ja silloin matkasessani Manhattanilta kotiin illalla mulle valkeni jotain: Mä haluan kotiin. Suomeen.

En oo koskaan aiemmin tuntenut näin suurta kaipuuta Suomeen ja kaikkea siellä olevaa kohtaan. Mä aionkin siis nyt asettautua Suomeen pidemmäks aikaa ja nauttia kaikista niistä asioista joita mulla siellä on. Rakastan New Yorkia yli kaiken, mutta juuri nyt mä haluan elää, työskennellä ja olla Suomessa. Ehkä jopa loppuelämäni, kuka tietää.

Välillä sitä kuulkaas täytyy lähteä kauemmas nähdäkseen lähelle. Minä tulin nyt sitten New Yorkiin toteamaan, että haluan olla Suomessa ja panostaa elämääni siellä. Haluan palata normaaliin elämään ja heivata matkalaukut hetkeksi hiiteen. Ei siinä, eiköhän sitä tule vielä tämänkin vuoden aikana reissailtua, mutta mihinkään en aio lähteä pidemmäksi aikaa. Mulla on niin paljon hyviä ihmisiä siellä ja haluan viettää myös mahdollisimman paljon aikaa parhaan ystäväni kanssa. Hän nimittäin täyttää pian 77 vuotta ja ollaan viime aikoina nähty ihan liian vähän.

Olen just nyt niin onnellinen, että sain vihdoinkin tän tunteen ja tiedän vihdoin mitä haluan. Mulle tärkeät on sanonut, että oo niin kauan poissa että se tunne tulee. Ne tiesi, että se tulee ja te ette tiedäkkään miten helpottunut mä olen!!

Mikäli joku teistä tietää kivan, vapautuvan kodin Helsingistä hyvien liikenneyhteyksien varrelta niin vinkatkaapa tänne: peppimtl(a)gmail.com.

Pipo ja lasit blogin kautta saatu.

Punapää pakkasessa

Sunnuntaina aamulla iPhonen lämpömittari näytti jäätävät -28°C. Ulkona oli kyllä tosi nätti keli, mutta ihan pirun kylmää ja meidän perinteinen sunnuntaikävely muuttui sunnuntaiajeluksi eli kotiseuturetkeilyksi. Käytiin äänestämässä, jonka jälkeen soiteltiin ihmisille, että olisko päästy vaalikahveille. No kukaan ei vastannu, joten ajeltiin siis ympäriinsä päämäärättömästi ihan ihme paikoissa. Siuntiossa, Annilassa ja missä ikinä... Etittiin samalla tietty sitä vaalikahvipaikkaa, mutta eipä löytyny. Lopulta tyydyttiin osaamme, laitettiin navigaattori päälle ja tultiin kotiin kahvittelemaan :D

Huivi Seppälä
Tunika New Yorker (XL)
Farkut Forever21+ (16)
Kengät Fit Flop (9)

Että semmonen sunnuntai.

Ihastuin nuihin punasiin farkkuihin muuten Nycissä ja tietenkään mistään ei löytyny enää minun kokoa. Nuo on siis samat kun tässä postauksessa, mutta punaset ja tilasin ne sitten F21 nettikaupasta kotona. Otin koon pienemmät mitä nuo siniset on ja hyvin mahtu, saattaa olla, että laitan muutamat isoks jääneet farkut myyntiin tänne tai meidän Facebookkiin. Josta tulikin mieleen, että huomenna kannattaa olla kuulolla, nimittäin laitetaan perjantain kunniaksi kisa tuonne More To Loveen ja palkintona joku onnekas nappaa muutamat pullot Aussien sampoota ja hoitoainetta. Pysykäähän kuulolla! :)

Tarkotuksena oli tuossa aiemmin lähtee ostamaan kaupasta ruokia Matin viikonlopun synttäribileitä varten, mutta menin herättelemään sitä päiväunilta ja jäin vähäks aikaa ite kainaloon pötköttelemään ja yllättäin sitten nukahin... No nukuttiin sitten vielä reilu tunti ja ei jaksettu enää lähtee kauppaan, vaan Matti lähti salille. No sattuuhan sitä. Nyt alan kyllä tekemään kanasalaattia ja jos sitä vaikka Idolsin vielä tuossa myöhemmin kahtois. Me ei melkein koskaan katota enää nykyään mitään sarjoja tv:stä niiden "oikeeseen aikaan" vaan kaikki myöhemmin joko Katsomosta, Ruudusta tai Areenasta. Ihan pirun kätevää kyllä, että ne on saatavilla sieltä myöhemmin! :) Sama leffojen kanssa, ne tulee vuokrattua joko Viaplaysta tai Cdonista. Mistähän sais ne irtokarkit tilattua kotiin? ;)

Se on moro tältä erää ja muistakaahan huomenna Aussie-kisa Facebookissa!

Kengät blogin kautta saatu.

Shoppailua SoHossa!

Marta on saapunut ja oonkin pari viimestä päivää ravannut sen kanssa ympäriinsä! No tänään suunnattiin The Giants-paraatin päätyttyä SoHoon pyörimään..








Yli miljoona tämmöstä oli juhlimassa The Giantseja kaduilla! Kreisiä.




Yks tämmönen huligaani sai himoitsemansa Mulberryn Bayswaterin.


No sitten eksyttiin MiuMiulle ja Martalle tarttuikin mukaan yksi noista. Just passeli kännykälle, korteille ja huulipunalle. Marta kaupassa: "Siis aattele nyt kesällä, kun menee vaikka Mbarin terassille ni tää on ihan perfect" .. Naiset. Ei sillä, olisinhan minäkin nyt tuollaisen mielestäni ansainnut. Ystävänpäiväkin olis tulossa...


Marcilta on viety mallisto. :/


Peppi hämmästyi asiasta ja on tukka pystyssä. Kirjaimellisesti.


251 Elizabeth st. Sinne aukeaa Ivanan ensimmäinen kunnon liike New Yorkissa! GO IVANA!!!


Perjantaina suunnataankin tonne jatkoille näytöksen jälkeen. JIPII!


Forever 21 + puolelta ja n. 25 dollaria.


Kerranki kunnolla pillit ja sopivasti lyhyetkin. Siis mä en kestä.


Tonne ihmiset menee usein pussailemaan... Näkymä on aina vaan yhtä mykistävä.


Näin väsyneeltä näytän just nyt. Käveltiin tänään about 10 kilometriä ja nyt aionkin palkita itteni kunnon yöunilla!

Huomiseksi ei suunnitelmia, paitsi että eilen olin penkomassa vanhoja vinyyleitä ja yks sellanen n. 60-vuotias mies kutsui meijät 70-luvun diskoon, kun huomasi mun musiikkimaun. Juteltiin siinä pitkään musiikista ja se sanoi, että mun täytyy oppia HUSTLE-tanssi (Tietäähän kaikki Travolta-liikkeen yms.) ja niissä bileissä kuulemma kaikki ikäluokat tanssii sitä. Vois olla kyllä melkonen kokemus ja siksi täytyykin ehkä mennä kattomaan... Tiedä vaikka Suomessa vallottaisinkin kaikki diskot Hustle-taidoillani jatkossa.

Hyvää huomenta Suomi, nyt New York sulkee silmänsä!