Kurjaa, että nykyään yhä useammin petyn tänne tullessani. En seuraa blogianne nähdäkseni IKEAn joulumainoksen. On ok, että esittelette välillä pakon edessä yhteistyökumppaneidenne juttuja, mutta pliiiiis voisitteko esiintyä itse näissä postauksissa enemmän? Mua ainakin kiinnostaa eniten "päivän asu" -tyyppiset postaukset ynnä muut arkiset jutut. Ihmiset on täällä kiinnostuneita teidän elämästänne, ja juuri avoimuus on mielestäni ollut yksi niistä tekijöistä, jotka aikoinaan bloginne nosti suosioon.
Tämä edelliseen postaukseen tullut kommentti sai minut kovin mietteliääksi. On jännä, että ihan postauksessa rehellisesti ilmoitettu yhteistyö koetaan niin vastenmieliseksi, mutta jos taas esittelisin muina henkilöinä samoilla kuvilla, että aikun ihania joulujuttuja niin asiassa ei olisi mitään ongelmaa. Ongelma näyttää aina syntyvän joillekin siinä vaiheessa kun kyseessä on yhteistyö tai jokin asia on blogin kautta saatu (oli se sama asia sitten ennen tätä saamista vaikka 134 kertaa itse ostettu).
Me emme edelleenkään pakon edessä esittele täällä yhtään mitään, kukaan ei pakota meitä kirjoittelemaan tänne myöskään yhtään mistään. Kaikki, mitä julkaisemme on juurikin sitä, mitä haluamme täällä julkaista. Tässä tiivistettynä myös tärkein syy siihen, miksi haluamme pysyä itsenäisinä bloggaajina. Kukaan ei siis pakottanut minua IKEAan tai kuvaamaan joulujuttuja. Keksin koko kuvion ihan itse ja se tuntui kivalta. Eikä kukaan myöskään maksanut minulle siitä.
Entä jos blogin tällä puolen olevassa elämässä eletään aikaa, kun päivät kuluvat koneella opinnäytetyön parissa ja illalla ei yksinkertaisesti jaksa ottaa niitä kuvia, saati istua sitten vähän vielä lisää koneella. Entä jos myös se arkinen viikonloppu on täynnä niitä blogin kautta saatuja ärsyttäviä asioita?
Suklaa josta väännät mutakakun (siksi, että joku kertoi statuksessaan Facebookissa tekevänsä Halloweeniksi mutakakun ja sait siitä ihan hillittömän himon) on blogin kautta saatu.
Minttu jota kuivattelet talven varalle on blogin kautta saatu. (Tästä saa hieman muuten perspektiiviä siihen, mitä kaikkea blogin kautta saakaan...)
Juot mukin toisensa jälkeen teetä omalla terassilla (oon vihdoin opetellut teen juonnin!). Ja kynsilakka, jota et ole jaksanut vaihtaa pariin viikkoon on sekin blogin kautta saatu. (Onpahan ainakin suhteellisen hyvä pysyvyys, joten voin suositella Yves Rocherin kynsilakkoja oikein lämpimästi! ;))
Et ole viikkoon jaksanut meikata, koska omille pojille kelpaat ihan ilman meikkiäkin.
Pidät samoja kotivaatteita kolmatta päivää putkeen. (Kolmatta kuukautta putkeen, korjaa poikaystävä positiivisena tuossa vieressä :D)
Viihdyt mieluummin ulkona kävelemässä..
...pihatalkoissa...
...ja varastoa siivoamassa.
Nautit auringon noususta...
Ja kynttilöistä illan pimeydessä.
Hyvästä musiikista.
Ja syksystä ihan yleensä.
Hyvästä ruuasta.
Leffoista.
Ja niistä kahdesta parhaasta elämäsi miehestä.
Oon kyllä tosi kiitollinen näistä kaikista asioista mitä mulla on. Myös teistä anonyymeista. Välillä vaan tuntuu, että kommentointi yleensäkin on kokenut blogeissa inflaation ja siksi negatiivisia kommentteja sataa suhteessa enemmän kuin ennen. No ehkä tämä arki, jota täällä on taas jo parisen viikkoa vietetty, on tosiaan sitten sitä kaikista parasta blogisisältöä?
Kiitollinen olen myös tästä tämän päiväisestä yhdestä "lisätunnista", hassua miten päivä on tuntunut pitkältä. Näitä lisää kiitos! (Harmi vaan koiranpentu ei tajunnut aamulla kellojen siirtoa, vaan herätteli tapansa mukaan puoli kahdeksan aikaan...)
Että tämmösiä ajatuksia tähän sunnuntai-iltaan. Huomenna "pitkästä aikaa" ihmisten ilmoille piäkirkolle, eli Helsinkiin.
Ps. Anonyymin kommentissa peräänkuulutettu asupostaus siltä samaiselta IKEA-reissulta (jolloin pitkästä aikaa ihan vähän pukeuduin) löytyypi täältä.
