Pieniä hyviä juttuja...

Mä en muista oonko täällä kertonut, mutta mun lähtöpäivä New Yorkiin tällä kertaa oli 29.11.2011. Viimeiset kaks viikkoa oon potenut sellaista todella outoa "En jaksaisi vielä lähteä"-oloa johtuen siitä, että koko syksy ollaan kierretty, ystävien näkeminen on jäänyt ja ajatus Suomeen palaamisesta sisälsi taas paljon duuneja, joten tuntui etten hetkeäkään kerkeisi hengähtää Suomessa. Helsingissä. Tehdä mun asioita, elää mun elämää ja nähdä mun ystäviä. Olla vaan.

Sunnuntaina istuttiin pitkästä aikaa tyttöjen kanssa brunssilla Dylanissa ja vihdoin uskalsin tuoda tän ajatuksen julki. Mimmi on siitä tiennyt ja sitä mun kanssa pohtinut, mutta jotenkin on ollut vähän vaikea tuoda sitä julki. Etenkin kun omat fiilikset on niin ristiriitaiset: Samalla haluaa ihan hirveesti jo juosta sinne, mutta samalla tekee mieli olla täällä. Tytöt sanoi heti "Älä lähde vielä" ja n. 15min myöhemmin me jo vaihdettiin mun lentopäiviä. Juostessani tyttöjen kanssa bussiin vesisateessa ilman sateenvarjoa mä hihkuin ilosta, koska mulla oli niin helpottunut olo.

Se helpotus on vaan kasvanut ja tiedän tehneeni hyvän päätöksen.

Viime päivät oon vaan nauttinut ja ollut fiiliksissä. Mut voi bongata kävelemässä iso hymy kasvoillani ja vaikka unet onkin jäänyt vähäisiksi, silti mulla riittää virtaa vaikka mihin.


Voodoo doll on mun mielestä sairaan hauska keksintö.

Beyoncén Live at Roseland kolahti eilen postiluukusta ja mä oikeasti kiljahtelin ja pussasin sitä pari kertaa.. Illalla katottiin sitä ja voi miten upea se onkaan. Mä vaan niin tykkään Beyoncésta.

Mimmin kanssa oli kiva esittää morsiamia. Kuvia tulossa keväällä.

Uno sai eBaysta uuden talvitakin.



Saara on oikeesti ihan täydellisen hyvä meikkaaja, sen käsissä tuntee ittensä aina superkauniiksi.

Se legendaarinen brunssipöytä.

Pojat on ihania ja nää pojat erityisesti. Ansaitsevat kaiken hehkutuksen, oon aina ollut fani.

WhatsApp on ehkä paras keksintö ikinä. Tulee nykyään chattailtua päivittäin kaverien kanssa, Markku ei oikein hiffannut miten jaetaan sijainti.....

Lähdenkin siis Nyciin vasta samaan aikaan Mimmin kanssa 8.1. Vietänkin siis joulun ja vuodenvaihteen täällä Suomessa ja mua kiehtoo se ajatus hirvittävästi. Mimmi viettä kaupungissa 10 päivää ja mä taas sitten palailen vasta vähän myöhemmin.

Ähh nyt marssin suihkuun ja hymyilen vähän lisää. Elämä on niin siistiä, kun se on niin arvaamatonta.

Olen itsestäni ylpeä, että uskalsin muuttaa suunnitelmia vielä viimetingassa. :)

Viimetinka on paras tinka!

Ai mitenniin viimetingassa taas... Eilen tosiaan oli se paljon pelätty opinnäytetyön palautuspäivä ja sain kuin sainkin siis perjantaista lisäaikaa tähän maanantaihin ja voin kertoo, että sunnuntaina kirjotin putkeen yli 12 tuntia, ja eilenkin kaheksasta asti aamulla... Kaiken kaikkiaan sivuja tuli 38, lauantaina minulla oli niitä vasta 24 :D Eli KYLLÄ, se pari päivää oli tarpeen, vaikka ohjaava opettaja sitä vähän epäilikin (ei selkeesti tunne minun toimintatapoja tarpeeks hyvin).

Tosiaan kaks minuuttia oli eilen aikaa bussin lähtöön, jolla siis ehdin just ja just sovituksi kolmeksi Tikkurilaan palauttamaan työn ja tulostin vielä sylki viimesiä papereita ulos, kun ite kengät jalassa ja vaatteet päällä lievästi sanottuna jo hikoilin... Ja sitten juoksulla kohti pysäkkiä, mutta MINÄ TEIN SEN ja EHDIN!! :) Huh... Note to myself: Se aatamin aikanen (t)ulostin on IHAN SAIRAAN HIDAS! (Alotin tämän tulostamisprosessin yli puoli tuntia ennen bussin lähtöä ja tavotteena oli tulostaa 2 x 38 sivua :D).


Heihei vaan hillitön markkinointi/blogi/internetkirjaröykkiö!

Matka kahdella bussilla ja junalla Numskista Tikkurilaan kesti sen puoltoista tuntia, itse työn palautus ja opponoitavan työn vastaanottaminen 5min. 15 minuutin pyörähdys Tikkurilassa siis ja eikun kotia kohti.


Suuntasin matkalla bussille hakemaan sushia mukaan ja lehtiosastolta ostin myös pari lehteä (toinen ruotsiks ja toinen siks, että siinä oli mukana suklaalevy ;) Mulla ois siis vielä ruotsin tentti ens viikolla ja tämä koko valmistuminen näyttäis olevan kiinni nyt aika pitkälti siitä...) ja suuntasin bussilla kotiin. Kotona pötkötin sohvassa Jykän kanssa ja olo oli kieltämättä aika TYHJÄ! :D Eihän tätä päivää oo ku kaks vuotta (jonka oon opparia siis "tehny") ootettukaan. Toisaalta koko asiaa ei vielä ees tajua, mutta valmistuminen näyttäis kuitenkin olevan taas aika suuren askeleen lähempänä... (Tietty se koko tekele tulee ens viikolla bumerangina takas, LOL!) Naureskelin Pepille eilen, että jos olisin samalla draivilla tehnyt opparia sen kaks vuotta, mitä nämä muutamat viimepäivät, olisin jo varmasti samalla väitellyt itseni vähintään blogimarkkinoinnin tohtoriksi. ;)


Viime yönä nukuin ihan tosi hyvin, en ees heränny, kun Matti lähti kuudelta töihin, vaikka se yleensä vähintään lähtiessään hyppää päälle ja tulee muutenkin kiusaamaan, kun nukun. Mulla on kuulemma sillon aina parhaat jutut. Oon mm. kertonu huijaavani just Hannua ja hauskinta tässä on se, etten oikeestaan tunne ketään Hannua, paitsi yhen Jykän pehmolelun... Piti ihan ottaa äsken puhelu, että kävikö se tervehtimässä ja olihan tuo käyny. Olin kuulemma ollu ihan pihalla ja mutissut vaan jotain omiani. Alotin päiväni kookosvedellä, nam. Illalla suuntaan spinningiin naapurin Anun kanssa ja jospa vaikka ihan repäsis ja kahtois vaikka jonkun leffankin... Parasta!

Koulun kanssa tekemistä on vielä seminaari, kypsyysnäyte ja se ruotsin tentti, joten aikalailla loppusuoralla ollaan. Tuntuupa kerrassaan hassulta. Niin ja tosiaan menin ja palkitsin itseni ostamalla lennot New Yorkkiin 8.1-17.1.2012 :) Täältä tullaan taas ISO OMENA! Kolmas kerta toden sanoo... Ja myös Peppi on tuolloin NYCissä, joten sekin on parasta!

Nyt voisin lähtee vaikka pikkupojan (eli Jykän) kanssa arkisesti ulos kävelylle. Tänään life is goooood!!

Ps. Myös meidän Gossip-kiertue 2011 on OHI! 20 kiertuepaikkaa. HUH HUH!! Mieletöntä, kiitos siitä teille kaikille, ketkä tulitte meitä tervehtimään. Ootte parhaita! :´) Toivottavasti tavataan taas keväällä...

MTL Cribs: Turku!

Olipa kiva yllätys, kiitos Sokos hotel Hamburger Börs!! :)

"Säkin oot ihana."

Kävin viime viikolla Klaukkalassa tapaamassa rakasta ystävääni juoruilun merkeissä ja koska kummityttöni oli tuolloin päiväkodissa, sovittiin uudet treffit eiliselle.

Oon viime viikkoina tuskaillut paljon siitä ettei mulla ole tarpeeksi aikaa vuorokaudessa. Koska ollaan tehty niin intensiivisesti töitä, on luonnollisesti ihmisten näkeminen jäänyt vähemmälle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se rakkaus niitä ihmisiä kohtaan olisi jotenkin laskenut - päinvastoin. Sitä osaa kyllä arvostaa ystäviään ihan täysillä, että ne kestää nämä valitettavat "Sori mä en oikeesti tiennyt, että täällä menee näin myöhään enkä voikkaan tänään nähdä"-tekstarit ja puhelut. Ne myös onneksi kuitenkin tietää, että olen aina täällä niitä varten.

No nyt kuitenkin tilanne oli se, että mun oli PAKKO päästä näkemään rakasta kummityttöäni ja voi miten ihanaa se taas olikaan.


"Peppi onko sulla rahaa?" Kun äiti kieltäytyi ostamasta superpalloa. No tietenkin mulla oli just sen superpallon verran rahaa. :D


"Kanna mua." "En voi, mä läkähdyn kuumuuteen." "Kanna mua silti." Ja minähän kannoin. :D


"Tuu nyt kattomaan näitä barbeja." "Okei" "Voitko nostaa, että nään paremmin" "En jaksaisi.. Okei."


"Voidaanko joskus viettää kahestaan päivää, silleen että tuun yökylään?" "Voidaan tietenkin." "Voinko tulla tänään?"


"Sä oot ihana." "Niin säkin oot ihana."

"Voitko kantaa mut autoon?" "Voin." "Voitko laittaa turvavyön kiinni?" "Voin tietenkin."

Kävellessäni ympäri Selloa kummitytön kanssa käsi kädessä, tajusin taas kerran miten onnekas olen. Sen lisäksi, että oon saanut elämääni aikoinaan ikuisen ystävän, saan myös kunnian olla kummitätinä tämän maailman ihanimmalle pienelle ja pippuriselle tytölle.

Matkatessani kotiin kyynelehdin onnesta, koska kuullessani lapsen suusta miten ihana olen, tiedän ettei mun tarvitse sekuntiakaan miettiä tarkoittaako se sitä oikeasti.

Suuri rakkaus. Loputon rakkaus.

Tutkimusta, teemahaastattelua ja barometria...

Meikäläisen päivät on suhteellisen hektisiä tällä hetkellä. Mulla on siis pari päivää vielä tehokasta peliaikaa ja oppari pitäis olla palautuskunnossa... Tuon opparipalaverin jälkeen sain parhaalta oppariohjaajaltani Jussilta (persnuol) onneksi lisäaikaa aiemmin sovittuun maanantaihin (jee!). Perjantai ollaankin sopivasti koko päivä Raisiossa kuvauksissa ja lauantaina Gossip-turneella Raision Sokoksella Myllyssä, eli lauantai-ilta ja sunnuntai on vielä jäljellä viimeistelyä varten. Ens viikolla oliskin sitten ohjelmassa seminaari ja kypsyysnäyte. Jaiks!

Eilen meinas aamulla valehtelematta usko loppua tuon tekeleen kanssa, mutta illasta olin jo asian suhteen erittäin toiveikas. Se tunne, kun luonne ei anna periksi palauttaa "kuhan nyt vaan jotain". Ongelma ei oo siinä, etteikö asiaa ois, vaan siinä, että asiaa on ihan liikaa, pitäis vaan saada se kaikki järkevästi jäsenneltyä :D Pelottaa, että tuosta koko työstä tulee semmonen ei päätä eikä häntää-setti. Koko viime yön (siis sitten kun sain jossain vaiheessa unen) pyöri päässä vaan digibarometrit ja blogibarometrit. Sitten kun kohta alan taas haikailla koulun penkille niin NOTE TO MYSELF : opiskelu on ajoittain täyttä tuskaa! Etenkin jos asiat jättää roikkumaan vuosiksi.

Nyt lähen taas naputtelemaan muutaman sivun lisää (ja deletoimaan luultavasti saman verran :D) Pepillä oli jossain vaiheessa tapana kysyä aina montako sivua mulla on, mutta sitten kun sivut rupes vähenemään, se jostain syystä lopetti kyselemisen :D

Laitetaan tähän kivoja kuvia kansiosta nimeltään "kivoja kuvia" eli siis kuvia siltä ajalta (viimeiseltä vuodelta), kun minulla oli sitä muutakin elämää kuin tuo jossain vaiheessa siniset kannet(?) saava kirjanen... ;)

Ensilumi viime vuonna. Egyptin rusketus oli kiva. Tänä vuonna ootan innolla karvakakaran reaktioo ;)

Miraculosin pikkujoulut viime vuonna. Parhaat pikkujoulut EVER! (Tänä vuonna ne on just ens perjantaina, kun ei olla maisemissa. Harmittaa ihan sikana!!)

No doubt!

Piparitalkoot poikaystävän kanssa. Parasta. Tänä vuonna ei kyllä tehä piparkakkutaloa, vai...?

Muroja ja jugurttia Ecuadorissa.

Ei vaan Helsinki-Vantaalla oo näin siistejä kaloja.

Tule jo lumi!

Ihanat naiset Eeva ja Annukka

Meikkail ja samalla Samuli Vauramoa tiirail... Puoli seiskan kuvauksissa.

Samulin ja minun sydänleivät.

Maistuis muuten macaronsit.

Sushikin on näköjään Wembley Arenan portailla Lontoossa keväällä maistunut :D

Vesipedot Kyproksella.

Toisinaan mulla on aika kivoja meikkejä. Tämän teki Make Up Storella Forumissa se huippu poika.

Ihania juhlia ystävillä.

Mökin maisemat... Tuolla sielu lepää.

Paikallislehdestä kesällä bongattua.

Hauskin haastis koko kesänä.

Olin onnellinen, mitä sä luulit!

Ihanat Picnicit! Vuosi aikaa ystävän häihin ja kaasokomppania yllätti Janen :)

Herra Hönttinen ihan vauvana.

Vetäsin veitsellä madon reiän pois, tuli sydän!

Gossip-kiertueella ja meidän lempiliike Porissa taustalla.

Kosti-Antero jemmaa käpyä.

AAAHAHAHHAHA!

Pakollinen asuste.

MTL-äitin ja sisareni tuliainen Roomasta. Tykkään!

Tulipa hyvä mieli.

Ps. Ekat punatulkut yllätetty tänään takapihalta!!! Sillälailla.

Redhead!

Te ootte kysellyt tosi paljon mun punaisista hiuksista ja täytyy kyllä sanoa, että en oo hetkeen saanut hiusteni takia niin paljon huomiota kuin punaisen kanssa. Tuntemattomat ihmisetkin tulee kommentoimaan sitä vaikka kahvilassa, vaikka ei kai se punainen niin hirveen harvinainen ole? Ainakin itselläni oli äidiltä varastettua mahonkia aika useinkin päässä joskus 90-luvulla... NAM! ;)


Monet muistaa varmaan mun lyhyet hiukset vuosi sitten? Mullahan oli sivut jossain vaiheessa n. millin pitkät ja maaliskuussa palatessani Suomeen päätin, että käyn heittämässä pidennykset päähän. Tällä hetkellä mun hiukset on vähän tästä pidemmät, mutta edelleen epätasaisen pituset. Mulle saisi nyt jo leikattua aika kivan polkan ja saattaakin olla, että jossain vaiheessa luovun pidennyksistä joksikin aikaa. Tarkoitus on kuitenkin nyt kasvattaa hiuksia ja koska elämä pidennysten kanssa sujuu hyvin, ei ole mitään syytä alkaa niitä poistamaankaan.

Mun pitäisi käydä ainakin 4 viikon välein värjäämässä hiukseni jos haluaisin pitää ton harmaan tyvikasvun poissa, mutta en oo vielä saanut aikaiseksi marssia Simon luokse neljän viikon välein. Niinpä elelenkin aina pari viikkoa tyvärin kanssa, kunnes menee hermot ja käyn värjäyttämässä sen. (Mimmi viikonloppuna: "Siis mä en pysty nyt keskittymään mihinkään muuhun, kun tohon sun ihan kamalaan tyvikasvuun" :D) Parhaassa tapauksessa jos ollaan Simon kanssa liian kiireisiä saatan myös itse värjätä tyveäni, mutta se ei ole vielä koskaan mennyt hyvin. :D Niinpä turvaudun suosiolla luottokampaajaani joka osaa hommansa.

Pidennykseni huollan n. 10-12 viikon välein, eli käyn nostamassa teipit ja yleensä myös freshataan väriä jos se on pahasti kulahtanut. Me käytetään Simon kanssa mun (ja Mimmin) hiuksissa Balmainin pidennyksiä ja niitä on nyt ollut tässäkin päässä melkein vuoden päivät. Pisimpään päässäni on ollut 3 kertaa samat hiukset, mutta sitten oon vaihtanut väriä ja täten myös sitten hiuksia. Uskoisin noiden Balmainen kuitenkin kestävän hyvin hoidettuna (!!!!) n. 4 huoltokertaa ainakin. Tämä tietenkin yksilöllistä, koska me kaikki hoidetaan hiuksia eri tavoin.


Simo kiinnittää osiot aina Simplyn teipillä, ollaan havaittu se parhaaksi teipiksi meille. Me käydään ostamassa Simplyn teippi Keunen tukusta Kampista. Se pysyy ja yleensä multa tippuukin max. 1 osio pois ennen huoltoa. Välillä kyllä itse revin osioita irti jos ne on liian ylikasvanu ja ärsyttää. Mulla kasvaa ihan sairaan nopeesti hiukset ja oonkin jokaisen kampaajan "unelma-asiakas" koska nopean kasvun lisäksi mulla on tosi paljon omaa hiusta päässä ja tänpä takia aikaa on aina varattava paljon. Mulle myös menee lähemmäs 20 punttia noita balmainin hiuksia, vaikka "normi-ihminen" kuulemma pärjää n. 9-12 puntilla. Mimmille laitetaan vähän vähemmän, mutta kyllä silläkin on sitä omaa hiusta aika paljon kertynyt. Tämä kannattaa antaa kampaajan arvioida. Mielestäni on ruman näköistä jos pidennyksiä on liian vähän, mutta myös liika on liikaa.


Mä oon tykännyt ihan sairaasti tosta punaisesta väristä. Mulla on nyt aika kylmän punaiset noi hiukset (kuvassa lämpimämmät) ja me sävytetäänkin omat hiukseni ja pidennykset Wellan punaisella. Pidennysten sävyttämistä en voi sinänsä suositella, koska se kuulemma voi kuluttaa pidennyshiusta (elinikä lyhenee) mutta minkäs teet, kun haluat aina jonkun tietyn väriset hiukset. Wellalla sattuu löytymään ihan sairaan hyviä punaisia värejä ja näin myös pidennys ja oma hius saadaan mahdollisimman hyvin "matchaamaan". Pidennyksiä en suosittele vaalentamaan, tai ainakaan Simo ei ole hommaan suostunut.


Punaisen värin ylläpito on hankalaa ja vaatiikin jatkuvaa huoltamista. Listaan vaikka alle mun hiuksiini tällä hetkellä käyttämiä tuotteita ja sitten myöskin punaisen värin ylläpitoon käyttämiäni tuotteita:

Shampoo: Vuorotellen Argan Care (parhautta) tai Paul Mitchell (tällä hetkellä Paul Mitchelleistä Awapuhit on suuressa suosiossa, se piristävä tuoksu!!!)

ja syväpuhdistavana on aina Paul Mitchellin Two. Pesen syväpuhdistavalla n. kerran parissa viikossa. Muutoin pesen hiukset 2-3 kertaa viikossa.

Hoitoaine: Argan Caren kosteuttava naamio. Yritän myös hoitaa jollain muulla ettei hiukset tottuisi tähän liikaa, mutta mä vaan oon ihan liian koukussa. Antaa mielettömän kiillon ja pehmeyden, en voisi elää pitkähiuksisena ilman tätä tuotetta. Myös kaverit koukutettu antamalla testata. :D

Hiuksiin jätettävä: Paul Mitchell Strength-suihke on ollut yks mun ehdottomista hiustuotteista niin kauan kun ekaa kertaa sitä testasin vuosia sitten. Samoin Extra-Body Daily boost. Yleensä sitten myös kuivatessa laitan Argan Caren kiiltotippoja, koska Simo sanoi, että niitä pitää käyttää ja oon jäänyt koukkuun.

Lämpösuoja: GHD:n omat suihkeet kiharille tai suorille sen mukaan aionko suoristaa vai kihartaa.

Hiukskiinteet: GHD, Paul Mitchell ja juuri varastostani loppunut Fudgen Skyscraper.

Punaiselle käyttämäni hoitoaineet:

Revlon Color ball (Mulla ollut lämmin sävy 500 johon oon sekoittanut violettia Color maskia kylmentämään)
Kc Color Mask (Pepper ja Plum sekasin, enemmän Pepperiä luonnollisesti)
Sain just myös testiin Fudgen Red headia, sitä en ole vielä kerennyt testaamaan. (Onko kellään kokemuksia?)

Nämä on siis sellaset "päivittäiset" joihin oon jämähtänyt, sitten mulla on purkkeja vaikka millä mitalla ja tykkäänkin aina kokeilla hiuksiini kaikkea uutta, että tiedän mitä kannattaa käyttää.

Onko jotain kysyttävää punaisesta tai pidennyksistä? Meidän hiukset siis laittaa aina Simo (Sydämen pohjasta) ja Simpukka onkin vastuussa mulla nähdyistä ihan lyhyistä, pitkistä, mustista, ruskeista, blondeista ja nyt viimeisimpänä näistä punaisista.

Simo myös on vastuussa tällä viikolla vaihdettavista hiuksista, koska punainen saa jäädä nyt hetkeksi ja mulle laitetaan taas jotain vähän muuta.

Meidän hiukset ja niiden laitto on blogin kautta saatu, samoin käyttämämme tuotteet on hyvin pitkälti sponsoroituja.

Ps. Rihannan uus levy TOIMIIIIII ja Rihannan hiukset myös TOIMIIIIII yleensä oikein hyvin! :)

Kiitos Rauma ja Pori!

Oltiin eilen Raumalla koko päivä ja meillä oli ihan hirmuisen kivaa. Kiitos kaikille jotka tulitte shoppailemaan ja kiitos ihanille Rauman Sokoksen naisille. Olitte niin kivoja ja lähdettiin leveästi hymyillen uusien Hello Kitty-joulukalenterien kanssa. Haleja!

Tänään sitten hääritiin Porissa ja meillä oli stailattavina ihanat Vaula ja Minna.


Päivä Porissa meni tosi nopeesti ja lopuksi meitä tuli vielä moikkaamaan Veera, joka myöskin saattoi meidät bussillemme. Meille sanottiin, että bussille kestää kävellä ainakin 15 minuuttia, vaikka totuus oli lähempänä jotain viittä minuuttia. Onneks Veera siis tuli saattamaan, muuten oltais luultavasti eksytty.

Tuntuu aika hullulta, että meidän kiertue alkaa olla päätöksessään tältä vuodelta. Ens viikolla ollaan vielä Raisiossa ja sen jälkeen ei kierretäkkään hetkeen. Monet kaupungit on kuitenkin toivonut meitä uudelleen kylään keväällä, joten pitäisköhän sitä sitten tehdä uus rundi?

Nyt tuntuu hyvältä olla omassa sängyssä, oman tyynyn ja peiton alla. Huomenna voisi olla vaikka "En tee mitään"-päivä, joka sisältää pyykkäämistä, vaatteiden karsimista kirpparille ja uusien levyjen kuuntelua.

Kiitos kaikille ihanille Gossip-tytöille ja niille jotka on käyneet meitä moikkaamassa. :)

Kiitos kuvasta Vaulan poikaystävälle.

Are you fancy huh?

Tänään on ollut ihan mahtava päivä. Meille annettiin tehtäväksi järjestää Turun Sokos Wiklundille muotinäytös isompien naisten vaatteista. Mehän sitten otettiin malleiksi muutama blogimme lukija ja ruvettiin rakentamaan Gossipin ympärille ensimmäistä (omaa) muotinäytöstä. Näytökseen tuli teemat jotka lähti aamun oloasuista ja kantoi työpäivän kautta tyttöjen bileisiin. Meillä oli 4 mallia, 12 asua ja 3 näytöstä.


Malleiksi valikoitui ihanat Eveliina, Milla, Kati ja Tiina. Mieletön porukka, kaikilla ihan mieletön asenne!!!


Tässä Eveliina ja Kati on Gossipin oloasuissa, Millalla ja Tiinalla taas on päällä sellaista rentoa työasua.


Naisilla tuntui olevan hauskaa keskenään ja se välittyikin ihan lavalle asti.


Siinä meidän poppoo. Oltiin tänään taas niiiiiiiiin ylpeitä näistä upeista naisista ja Gossipista! Kuvassa kaikilla päällä Gossipin vaatteet ja täytyy sanoa, että on ihanaa kun koko ajan tulee jotain kivaa uutta tohon mallistoon. Turussa oli sairaan hyvä meininki ja meillä oli ihan superi päivä. Lisää tällaista, pliiiiis!




Lasit: Specsavers Forum
Mekkotunika: Gossip (L)
Legginssit: Piruetti (L)
Saappaat: UGG (38)




Korvikset: Primark
Mekkotunika: Gossip (46/48)
Legginssit: Piruetti (XL)
Kengät: Vagabond (41)

Huomenna aamulla suunnataan ekaa kertaa Raumalle ja ollaankin Sokoksella klo 12-17:30. Raumalaiset hoi! Tulkaa moikkaamaan ja shoppailemaan Gossippia, koska täältä voitte ladata etusetelin jolla saatte 15% alennusta Gossipin tuotteista. :)

Tiina, Eve, Milla ja Kati. KIIITOS! Olette ihania. Tää biisi on meille:



Ps. Terkkuja Turun Filmtownin myyjälle, olit suloinen. :) (Muista se sopimus :D)

Molempien asut blogin kautta saatu.