Koska Today was a good day!
Pomo pyys sunnuntaiks töihin. Eli kahdeksan (8) päivän työputki meneillään.
MONEY MONEY MONEY!
MONEY MONEY MONEY!
Takahuoneessa oli nimipäiväleivonnaisia ja kahvikoneen latte on aina niiiin hyvää!
Söin aika monta leivonnaista. Aika herkullisia keksejä oli nuo joissa oli suolapähkinöitä!
Sain pomolta lainaan Omaa tietä etsimässä-kirjan. Pientä vihjailua kenties :D No ei, se kertoo naisesta joka reissaa vuoden Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Luin sitä kaikki tauot.
Voitin PP-arvonnassa!! (!!!!!!!!!!!!!!!)
Söin vähän lisää leivonnaisia.
Fiilistelin vähän lisää PP:a.
Läskikielto pullossa?
Mulla on myös maailman kivoimmat työkaverit!
Ja illan viihdyttävimmät hetket koettiin ehdottomasti kotimatkalla. Kävin töitten jälkeen Pasilan Hesellä niin joku söpö poika (ihan Suomalainen) alkoi puhelemaan mulle ja ajattelin toki, että aukoo päätään, mutta se tais olla ihan tosissaan, itse olin enemmän kiinnostunut suurimmasta pudottajasta teeveessä, mutta sitten oli jo pakko vähän hymyillä ja ehkä jopa naurahtaa. Olihan se nyt ennenkuulumaton tilanne. Siinä vaiheessa kun alkoi numeroiden vaihtamista ehotella niin oli pakko ottaa hampurilainen kainaloon ja välittömästi jalat alle!
HUH HUH!
Mutta eikä siinä vielä kaikki, lähdin siis tarmokkaasti toisessa kädessä hampurilaista puristaen kipittämään (heh) kotia kohti. Ja jonkun ajan päästä joku huutaa perääni ja vilkasin niin sieltä joku herra (yön timo) huikkailee perääni ja yrittää juosta minua kiinni (joka on toki tosi vaikeaa). No jatkan kävelyä hampurilaisen kuumotellessa ja kohta tämä mies minut saavuttaakin. Kysyy miksi juoksen karkuun ja totean että KAUHEE NÄLKÄ. Hän yrittääkin tehdä tuttavuutta sitten loppumatkan. Valehtelen ummet ja lammet (kuten poikaystävän) ja hän kiittää ja poistuu (pettyneenä).
Mutta mitä hittoo??
Matka asemalta kotiin on noin 300 metriä ja jos tässä ajassa ehtii/joutuu/saa LÄSKI jo kahdet pakit jaella niin ei voi olla kysessä muuta kuin ilmeisesti hyvin epätoivoinen ja sateinen PERJANTAI-ILTA! (En kuitenkaan voi väittää, etteikö imartelisi!) Vieläkin vähän ihmetyttää tuo oma äkillinen 'suosio' :)
No aamulla taas töihin ja illalla tiedossa ehkä jotain kivaa Pepin kanssa, josta lisää myöhemmin!
Mitäs viikonloppusuunnitelmia teillä on?
HUH HUH!
Mutta eikä siinä vielä kaikki, lähdin siis tarmokkaasti toisessa kädessä hampurilaista puristaen kipittämään (heh) kotia kohti. Ja jonkun ajan päästä joku huutaa perääni ja vilkasin niin sieltä joku herra (yön timo) huikkailee perääni ja yrittää juosta minua kiinni (joka on toki tosi vaikeaa). No jatkan kävelyä hampurilaisen kuumotellessa ja kohta tämä mies minut saavuttaakin. Kysyy miksi juoksen karkuun ja totean että KAUHEE NÄLKÄ. Hän yrittääkin tehdä tuttavuutta sitten loppumatkan. Valehtelen ummet ja lammet (kuten poikaystävän) ja hän kiittää ja poistuu (pettyneenä).
Mutta mitä hittoo??
Matka asemalta kotiin on noin 300 metriä ja jos tässä ajassa ehtii/joutuu/saa LÄSKI jo kahdet pakit jaella niin ei voi olla kysessä muuta kuin ilmeisesti hyvin epätoivoinen ja sateinen PERJANTAI-ILTA! (En kuitenkaan voi väittää, etteikö imartelisi!) Vieläkin vähän ihmetyttää tuo oma äkillinen 'suosio' :)
No aamulla taas töihin ja illalla tiedossa ehkä jotain kivaa Pepin kanssa, josta lisää myöhemmin!
Mitäs viikonloppusuunnitelmia teillä on?
haha, mahtavaa, miehiä tulee pian ovista ja ikkunoista :D Ei se väärin ole ^_^
VastaaPoistalittle miss muffin: Joo, ekana vaan tuli mieleen, että onko tää joku piilokamera :D
VastaaPoistaEI!:D Yön Timo, tuota en olekkaan kuullut aikoihin... Mulle muuten tulee aina omituisina päivinä myös tuo piilokameraepäilys ekana. Ai kuka on vainoharhainen?:D
VastaaPoistaMouMou: Joo, oli pakko mainita, että eka oli suomalainen ja vaan toinen tumma, koska yleensä noi tummat tykkää meitä vähän rehevämpiä aika innokkaasti lähestyä...
VastaaPoistaVainoharhaisuus on parasta! Tosi usein mulle tulee töissäkin epäilys, että hei hetkinen onko tää joku piilokamera :D Tai alan katseellani ettimään jo Astonia ;)
T: Mimmi töistä :)
ASHTONIA SIIS!!! (vihaan tätä kassakonetta!!)
VastaaPoista