Onnea Poikani 6kk! :)

Multa on toivottu paljon postausta Jykästä ja koska tänään vietetään riiviön puolivuotispäivää niin mikäpä parempi aika toteuttaa toivepostaus aiheesta.



Jykä on siis rodultaan mopsi ja väriltään (yllätys yllätys) musta. Jykällä ei oo valkeeta ku ihan muutama karva rinnassa, vaikka "mustilla" mopseilla sais olla valkeeta vähän enemmänkin. Jykä tuli meille tosiaan 4.8. Imatralta mopseihin erikoistuneelta kasvattajalta. Jykällä on kaikki paperit ok ja lääkäri oli tarkastanut pojan hyväksytysti. Otettiin samantien Jylpylle vakuutus, joka kyllä kannattaa olla, on ainakin tuo meidän tapaus niin älyttömän touhukas, että vahinkoja saattaa sattua.



Jykä on ollu kaikin puolin terveenä (kop kop) ainut eläinlääkärireissu ollaan tehty silmään pihalla raapasseen oksan/heinän takia (perus rokotusten lisäks siis). Mopseilla nuo silmät on aina tiellä, kun ei oo kuonoo suojana. Antibioottitipoilla homma meni onneks ohi, eikä ollut sen isotöisempi juttu, samalla reissulla hoidettiin kaverille myös rabiesrokote kuntoon. Käydään Jykän kanssa VihtiVet nimisessä eläinlääkärissä ja se on ihan herran lempipaikka. Huvittaa aina, kun Jykä ei malttais millään lähtee pois sieltä, aina kun sinne kerran pääsee. :D Osansa saattaa olla myös siinä, että se saa siellä aina niin paljon rakkautta, huomioo ja herkkuja niiltä hoitajilta, ettei järkee...

Ollaan oltu rotuun enemmän kuin tyytyväisiä. Ollaan nykyään myös Suomen mopsikerhon jäseniä, mutta ei oo vielä päästy osallistumaan mopsitapahtumiin. Kokemusta mopseista aiemmin oli mm. ystäväpariskunnan hurmaavan neidin kautta ja oltiin perehdytty rotuun paljon ennen mopsin hankintaa. Oltiin myös tietoisia mopsien mahdollisista sairauksista yms. Jykä on ollut alusta asti tosi sosiaalinen ja tulee hyvin juttuun kaikkien kanssa (sekä koirien, että ihmisten) ja on välillä ihmeissään, jos joku ei hänestä välitäkään. Jykä ei hauku paljon yhtään ja meni monta kuukautta, ennenku kuultiin ees sen ääni ekaa kertaa. Kuorsaa ja tuhisee se sitten siitäkin edestä.



Olin halunnu omaa koiraa mooonta vuotta ja kun päästiin rodusta yhteisymmärrykseen Matin kanssa, laitettiin pyörät pyörimään ja kyseltiin mahdollisten pentujen perään. Sitten tärppäsi ja saatiin poika kotiin. Ei tosiaan kerrottu tästä pienestä etsinnästä kenellekkään ennenkuin oltiin jo koiran kanssa kotimatkalla. Ihastuin Jykään heti ensinäkemältä (vaihtoehtona kasvattajalta oli ottaa myös toinen rauhallisempi musta poika), mutta viimestään siinä vaiheessa, kun Jykä nukahti Matin kengälle, oltiin molemmat ihan myytyjä. Matka sen joku 500km kotiin sujui tosi hyvin ja Jykä oli vähintään yhtä ihmeissään, kuin me. Kotona ei meinattu ekana yönä millään pystyä nukkumaan, kun toinen jäi alakertaan. Laitettiinkin sille ekoina öinä viereen 1,5litran limpparipulloon kuumaa vettä. Jykä tottu kyllä meille tosi hyvin (oli ensin rajattuna vaan keittiöön) ja ei vinkunu lähes yhtään öisin. Jykä ei oo vielä tähän päivään nukkunu yhtään yötä meidän sängyssä, vaan aina alakerrassa.

Nyt Jykä on jo täysin sisäsiisti (kop kop) ja pärjää hienosti kotona myös sillon kun ei olla kotona. Ollaan opetettu Jykää alusta asti ja se oppikin herkuilla tosi äkkiä temppuja. Oltiin aika ällikällä lyötyjä pentukoulussa, kun paljon kukaan muu ei osannu mitään käskyjä/temppuja ja me osattiin jo vaikka mitä! :) Mopsi (ainakin Jykä) on siis suht helppo koulutettava, koska ruoka on sille niin suuri motivaattori. Tosin mopsi osaa olla myös pirun itsepäinen, joten aina se ei viitsi tehdä asioita mitä siltä vaaditaan. Tosi mukavaa siis on, että meitä tässä perheessä on välillä kolme mököapinaa ;) Meillä vanhemmilla sattu muuten kerran "hauska" juttu, kun Jykä oli menny syömään Lakun kupista ruuat (Laku on tosi nirso). Oli muuten pieni kaveri sen jälkeen tovin melko pönäkässä kunnossa...



Jykän ehdotonta lempipuuhaa on tiskikoneen täyttäminen ja siitä on siistiä auttaa, kun Matti punnertaa (ei oo nähny meikäläistä punnertamassa ;)). Jykä rakastaa myös aurinkoo ja menee makaamaan aina semmoseen kohtaan, johon aurinko paistaa (sillon kun se paistaa). Viimesin keksintö on se, että se heittää kaikki kuus tyynyä alas sohvalta ja menee peuhaamaan niiden kanssa, ärisee niille jne. Jykä osaa hakee myös Angry Birds-pehmolelut väreittäin, kun sitä käskee. Jykä tykkää olla myös suihkussa (nauttii vedestä silmät kiinni) ja aina kun föönaan omaa tukkaa niin sitä pitää kans välillä puhaltaa föönillä. Jykä tykkää myös imurista. Tällä menolla se tykkää varmaan myös ilotulitusraketeista ;)



Meillä kotona Jylpyn kiellettyä aluetta on yläkerta, jonne se tietysti menee aina kun silmä välttää, eli esim. sillon kun vastaan puhelimeen :D Jykä pahoinpitelee myös sen leluille hankkimaa afrikkakoria päivittäin ja syö kaikki maholliset kuitit, jotka eteen tulee. Jykä on tuhonnut minun kirjastokortin ja oon yllättäny monta kertaa herran syömästä minun pankkitunnusten avainlukulistaa... Jykä myös laittaa läppärin luukun kiinni, tai tulee näppikselle makaamaan, jos sitä ei huomioida hetkeen. Jykä ei oo pelännyt oikeestaan muuta kuin ruusupuskaa, jonka sain Matilta :D Jykä puree just niitä paikkoja, mitä se ei sais purra (tosin johdot on onneks nyt jääny vähä vähemmälle) ja varastaa pöydältä Fazerin parhaita ja liköörikarkkeja ja juoksuttaa niitä ympäriinsä ja yrittää tietty avata ja syödä :D



Kaikenkaikkiaan voin kyllä suositella mopsia semmoselle, joka haluaa uskollisen ja rakastavan koiran. Tuossa se nytkin jaloissa tuhisee niin, että häntä kuitenkin koskettaa varpaita, Jykä tykkää siis läheisyydestä ja paljon. Jykä on aivan ihana porsas, joka rakastaa halimista ja juttelenkin sille aina kuiskutellen kaikkia juttuja korvaan. Sitten se tykkää yhäkin nukahtaa syliin samalla lailla kun vauvana silleen, että sitä hytkytellään samalla ja sanotaan että "niiii..." johon se vastaa omalla yninällään. Toivottavasti saadaan nauttia Jykän parhaasta seurasta vielä monta monta vuotta.


Hurjaa miten aika kuluukaan. Vastahan sinä pikkupörri meille tulit...

Nyt menen halimaan pikkuapinaa (ja ehkä vähän tuota isompaakin). Halatkaa tekin rakkaitanne!

Onnea vielä Jykä puoli vuotta! ♥